Kisaväsymystä?

Mika alkaa tehdä enemmässä määrin omia duuneja. Huomaan että alan ottamaan eri tavalla vastuuta rakennuksesta taas nyt kun olemme omilla tahoillamme töissä. Projektin vetovastuu siirtyy jotenkin selittämättömästä syystä minulle. Autan, selvitän, noudan tavaraa ja teen niin paljon kun voin. Onneksi meillä on ihana timpuri, sähkäri ja putkimies joihin voi L-U-O-T-T-A-A. He kuuntelevat, ohjaavat ja antavat neuvoja. Minä aikataulutan ukkelleita, heidän töitään, hankin tarvikkeita ja kaikki käy ihmeen helposti. Hommat etenevät juuri siinä määrin kun haluamme, pystymme ja kykenemme. Rakennusmestariltakin tuli positiivista kommentittia siitä että työt ovat edennet paljon pidemmälle kuin hän oli ajattellut. Harvoin on yllättynyt näin päin mitä kaikkea ollaan tehty! Jej Jej Jej- Hyvä mieli. Ainoa harmistus tuli siinä kun halusin saada valmiiksi 2 krs. lattiakipsivalun tämän vuoden puolella. Se ei nyt onnistu vaan menee ensivuodelle. Mutta meillä kyllä riittää puuhaa yllinkyllin ilman sitäkin. Lattiat tuntuvat vaan jotenkin siltä että homma etenisi tai näyttäisi ainakin siltä. Noh, käytän voimavarani maalämpöasian selvittämiseen. Olemme valinneet Niben pumpun mutta jotta asia ei ole niin yksinkertaista pitää tietää pumpun koko, poraussyvyys, etc jutut. Loistavaa tuossa on se että tuohon maalämpöpumppuun voidaan kytkeä jälkikäteen mm. uima- altaa lämmitys jos sellainen joskus pihalle plopsahtaa. Aivan mainiota, ymmärrän toki että avantouimareita löytyy mutta älkää vain yrittäkö tarjota sellaista mahdollisuutta minulle!

Koska kisaväsymystä alkaa olla havaittavissa, vietimme ihanan rennon seurusteluviikonlopun ystävien kanssa. Oli virkistävää vain olla tontilla ja talolla, käydä metsässä kävelemässä ja hengailla nauttien höyryävästä glögistä, pipareista ja juustoista. Kiitos kaikille paikalla olleille. Valokuvia on tulossa kun purkaan kameran kiireiltäni. Ehkä ystävätkin nyt ymmärtävät attä ajatukset ovat ihan muualla kuin heissä. Nyt vasta ymmärtää mitä tarkoittaa "ei sosiaalista elämää rakennnusvaiheessa". Voimat ja ajatukset eivät vain riitä. Ajatuksiin kyllä, mutta ottaa puhelinta kouraan ei. Mahdoton ajatus kun on kannettavana satoja kiloja kipsilevyjä, tavaroita, nauloja, lautoja etc. Puhelin pirisee taskussa ja ajatuskin siitä että pitäsi vastata ja jutella saa minua huimaamaan. Olen kyllä yrittänyt mutta puhelut ovat olleet kummallisia, kiireellisiä ja niin poissaolevia. Olen todennut että minulla on liuta kovin ymmärtäväisiä ja kärsivällisiä kasvatin omistajia- Kiitos siitä! Olette kyllä usein mielessäni mutta kun töissä pitää tehdä töitä ja vapaa- ajalla taloa niin en ole vain kertakaikkiaan ihmenainen. Ihmeellinen ja outo kylläkin ja ylpeä siitä. Joskus vain mietin että kuinkas tässä näin kävikään. Miksi koskaan emme osaa tehdä mitään pientä ja sievää?!



Kaivinkoneella töitä

Perspektiiviä asioiden mittakaavaan voisi saada siitä että kun muualla PK- seudulla on ongelma saada työnnettyä rakennusmaata mihinkään niin tällähetkellä meille on tullut multaa, hiekkaa etc. maata reilu 20 kuormaa ja se ei näy vielä missään. Kaivinkoneella siis riittää työtä vielä pitkälle ensikesälle siis!