26. tammikuuta 2012

25.1.2012

Kello on about 16 kun lähden ajelemaan tontille koirien kanssa. Olo on ihan hirveän väsynyt. En ole nukkunut ehkä viikkoon kunnolla. Töissä on aika kaaottista ja rakentajan rahahuolet painavat, niitä on varmasti kaikilla mutta ottaa aikaa tottua asiaan. Jos olen yhtään ymmärtänyt niin eipä ole juuri tavallista rakentajaperhettä jota ei nämä huolet jossainvaiheessa valvottaisi. Joten kuuluu varmaankin asiaan.

Ajelen kaikessa rauhassa , ihan helvetin väsyneenä moottoritiellä. Katson liittymää Kalkkirantta-  Söderkulla vieressäni ja ajattelen että ompa outo liittymä, ikinä en ole huomannut tuollaista ja jatkan matkaa. Menee ehkä n. 2 min. kun aivoissa alkaa raksuttamaan että joopa joo, enhän ole katsonutkaan tuota liittymäämme tuosta perspektiivistä joten ohi mentiin ihan omasta liittymästä että kolisi. Olen todella raikasta ulkoilmaa vailla!

En jaksa tehdä raksalla mitään. Tsekkailen LED- valoja joita ollaan laitettu kattoon. Koska minä olen Minä, teen niin kuin parhaaksi näen ja en niin kuin sähkösuunnittelija on piirtänyt. Siirtelen kattovaloja mieleni mukaan jotta saan omasta mielestäni parhaan yleisvalaistuksen ja kokonaisuuden. Sähkömies ja Mika sitten tekevät niin kuin olen ajatellut. Kilttejä poikia. Nykyään valoissa on ihan mielettömät valikoimat ja pitää todella demota niitä minulle koska en vain voi tajuta kuinka paljon valoa saadaan 3/ 5/ 7 w Led- lampuista nykyään irti verrattuna 60w hehkulamppuun. Sävyjäkin on mistä valita joten aikamoista valoviidakkoa pitää käydä läpi mutta samalla mahtavaa kun voi vaikuttaa ihan kaikkeen! Sähkösuunnitelma tuli talopaketin myötä ja oli ihan perussetti joten me sitten vähän jatketaan siitä eteenpäin. Hyvä oli kuitenkin se että saimme sähköputkitukset kuitenkin suoraan ulkoseinäelementteihin jo tehtaalla jotta ei tarvinnut alkaa repimään niitä auki putkituksia varten.
Yksi viisas päätös siinäkohtaa tuli siis tehtyä.

Eteisen seinään zoomailen jotain tämän kaltaista peilin molemmille puolin



Tällaiset meillä oli jo Jouskarilla.
Ihanat ja tyylikkäät, sopii kaikkiin julkisiin tiloihin



Ja lopuksi sellaista normisetti meininkiä Villa Kärkkäisen mailta...

Mika siis päätti vielä lopuksi alkaa ajamaan lumia pois traktorilla pihalta, tieltä ja naapurin piha kaipasi apuja samaan syssyyn. Koska olimme hieman laiskoja tuossa aijemmin syksyllä niin toki se kostautui juuri eilen illalla. Opetus no.1. Laita kiltisti aurauskepit paikoilleen vaikka kuinka väsyttäisi. Nimittäin sinnehän se ojaan mätkähti , niin se traktori ja Mikan kanssa. Traktorin hytissä lukee;  Traktorin kaatuessa pidä ratista kiinni. Älä hyppää!

No ei se hypännyt, siellä se istui tanassa ja vinossa tuolissaan pitäen ratista kiinni. Vähänkö nauroin kippurassa ja kun siitä hekotukselta selvittiin ja Mikakin kaivautui vapaasta ovesta ulos niin ihmeteltiin että mitäs ny? Naapurikin oli matkoilla joten eikun puhelinta kouraan ja soittoa paikalliselle traktorihemmolle. Siinä me sitten Toyotan valojen loisteessa ja toisen traktorin valossa vedettiin tielle takaisin ihan helposti. Maksoi hivenen aikaa ( ja kiitos pullon auttajalle tietenkin!)  Kyllä oli peltonaapureilla taas ihmeteltävää. Hyvästi rauha Boxissa. Tämä on Kärkkäisten normitouhua. Viimevuonna oli sentään kaivinkone ojassa, nyt oli vain traktori takalanana kanssa. Noh, lumet saatiin siis ajettua omilta ja naapurin pihoilta lopuksi.