Kasvimaa VOL 1.

Tästä se lähtee, tulette näkemään pian pienen ihmeen koska tähän ryteikköön ilmestyy kolme asiaa:

1. Pienimuotoinen kasvimaa

2. Hedelmä- ja marjatarha

3. Kanala

Olen väsynyt mutta onnellinen. Selkä ei ole kunnossa mutta pienin askelin ja risu risulta tämä homma menee eteenpäin. Jaksaa vain laittaa askelta toisen eteen, niin edistystä tapahtuu. Tässä siis muutama kuva tältä päivältä ja lupaan että huomenna illalla muutosta on tapahtunut hurjasti.... Tai ainakin silmiin nähtävästi jos nyt ei ihan super extra makeoveria näin kahteen pekkaan ja appivanhempien voimilla. Nyt ei puhuta koirista vaan VIHDOINKIN puutarhasta ja sen muokkauksesta. Olen kärsinyt suunnattomasti siitä että pihat ovat olleet karmeassa kunnossa. Nyt ALKAA tapahtumaan muutosta. Kalikka ja roska roskalta, ja en muuten lopeta ennen kuin homma on siedettävällä mallilla.

Ruma mutta käytännöllinen

Pääsiäinen , joka oli hyvin erilainen

Voin sanoa että totisesti erilainen pääsiäinen.

Pentujen luovutus oli sunnuntaina joten emme päässeet mökille tänä vuonna. Mitä siis tehtäisiin 14 dobermannin ympäröimänä? Noh, kutsutaan muutama muu dobermanni taloon omistajineen, muutama lennokkiharrastaja ja vietetään pitkä pitkänperjantain illallinen.

Lopulta talossa oli siis 18 dobermannia ja muutama henkilö kaupan päälle. J kyllä. Kristallit pysyivät pöydillä ja hopeat käsissä.

Suukkoja ja mikrosiruja

 

 

Huh huijaa ,mikä ilta takana. Olimme ensin viettämässä isoäitini 93- vuosijuhlia jonka jälkeen illalla porhalsimme kohti kotia. Jenni ja Emma olivat huolehtineet pennuista koko iltapäivän ja illan ja voin sanoa että en tiedä montako tuntia pentuhuonetta oli siivottu, se oli putipuhdas ja tuoksui hyvälle! Havaitsin tämän asian vasta myöhään illalla kun olimme saaneet sirutuksen päätökseen ja pennut yöpuulle. Olen pahoillani että en ymmärtänyt kiittää illalla mutta parempi nyt kun ei ollenkaan.... Mutta älkää huoliko, aamulla kaikki oli taas ennallaan, huone oli myllätty asiaankuuluvalla tavalla jälleen aamuun mennessä. Ups.

 

 

Mutta nyt muutama kuva eiliseltä illalta Pentulasta

 

 



Lisää kuvateksti

 

Tuollaisilla vehkeillä meidän kanssa pelattiin. Yksi TÄTI piti meistä kiinni, yksi TÄTI pisti ja sitten tuo Kasvistäti taas hymyili vain muikeasti ja kirjoitteli meidän superhienoja nimiä sinne-sun tänne. Pistäjätäti otti meitä niskasta kiinni nopsaan ja pisti. Kun jaksoimme olla kiltisti ( joku enemmän mutta jotkut ei niin paljoa ) niin saimme pistäjätädiltä niskahieronnan ja pitäjätädiltä aina rapsutuksia ja suukkoja lopuksi. Eli oikeastaan se olikin ihan mukava kokemus. Meidän mielestä siis pitäjätäti oli kivin tietty koska häneltä saimme huomiota ja hellyyttä. Kasvistäti oli ihan tyhmä, se ei tehnyt muuta kuin hymyili ja kirjoitti.

Kohta minä matkustan maailmalle ja siksi tässä nyt istun

Tässä olen kiltisti kun minua pistetään, ei tunnu missään koska saan kohta pusun

Sain pusun ja hierontaa

Minä olen Nelli ja minua EI määräillä. Ajattelin venkoilla ajankuluksi

Täti melkein litisti minut. Olen kuulemma ihan ihana

Ja julkaista nämäkin varmaan voisi .... Ta daa :

1. Wanna Be Petremmas, Oranssi
2. Wow Effeckt, Keltainen
3. What a Gossip, Harmaa
4. Walentine´s Day, Punainen Sintti
5. Whoops a Daisy, Violetti
6. Worth of Kiss, Pinkki
7. Who´s the Boss, Musta
8. Watch and Shout, Vihreä
9. White smile with Dollars, Ruskea
10. Who´s Your Daddy, Sininen
11. Wish Upon a Star, Persikka
12. Wrecking Ball, Turkoosi

Hei , Me ulkoillaan!

 

 

 

 

Joo, todellakin olemme joutuneet ulkoruokintaan.

 

Tuo meidän kasvattaja täti on ihan vauhkona, sillä olemme kasvaneet ja voimistuneet niin että mikään ja mitkään esteet ei meitä pitele. Olemme kuulemma etevyyden ilmentymiä! Meitä pentuja se naurattaa, ja hauskuttaa. Kasvis- Täti vain puhisee ja heiluu aina joku moppi kourassa ja me ollaan siitäkin ihan villinä. Me tykätään pitää hänelle seuraa, sillä eihän yksin ole kiva siivota. Siivotaan, siivotaan koska ollaan sotkettukin. Mutta tietty ihan vähän vain...Näin kuulemaa pitää sanoa. Että ihan vain vähän sotketaan, ollaan kilttejä ja hiljaisia ja suloisia tietenkin ! Mutta sotkut ei meidän menoja haittaa koska meilläpä on oma henkilökohtainen avustaja-täti-kasvis. Se myös laulaa meille tooo-della kauniisti. Ihan lempparilaulu on pentu-pentu-pentuuu. Silloin meillä on tapana villiintyä. Siis sivistyneesti tietenkin.

Hei, me rallataan

Jaahas, mikä tämä on?

Leikitäänkö?

 

Mummeli Bebe on hirveän tarkka että syömme kiltisti kaikki ruuat , hän sanoo aina että kun syömme reippaasti, niin meistä kasvaa isoja, kauniita ja rohkeita koiria. Mutta mehän ollaan jo ihan kaikkea tuota! Sitten se vaan hymähtää ja kävelee budoaarinsa köllöttämään. Jos joku meistä erehtyy silloin Häntä häiritsemään, Mummo hymyilee leveää hymyään. Kyllä sillä on kauniit ja valkoiset .... ja isot hampulit. Meikin saadaan samanlaiset kesällä! Mutta budoaariin ja divaanille ei meillä ole kuulemma asiaa. Se on siis aika tiukka Mummo.

 

Ihana ramppi , se on meidän lempipaikka riehumiselle!

Tässä me ihmetellään suurta maailmaa

Tässä me nyt kuitenkin olemme tänä aamuna ulkona kuuntelemassa lintujen laulua. Että on muuten mielenkiintoista. Niin ihmeellisiä ääniä ja ne isot ruskeat köntsäleetkin jotka haisevat oudolle. Niitä me hämmästeltiin kanssa. Jotain Hevosista tuo Kasvis jutteli. Ei me niistä kuitenkaan oikein välitetty. Ei ne leikkineet meidän kanssa nääs, aika tyhmiä jättiläisiä narussa. Me ei ainakaan oltaisiin niin kiltisti jos meidät laitettaisiin jonkun narun päähän kiinni  niin että ihminen määrää.

Pentu kaaoos!

Minä olin ulkona vähän niin kuin picnicillä!

 

Pusutteluilta Pentulassa

 

Niin se talo vain täyttyi ihmisistä.

 

Eikun kahvit tulille, piirakat uuniin ja keksit esille. Mutta eihän ketään kahvipöytä kiinnostanut, vaan ihan muut asiat. Voi mikä ihana ilta minulla olikaan. Sain keskittyä seurusteluun ja jutusteluun kun toiset hellivät ja viihdyttivät näitä hampaallisia Hiiwiöitä.

 

Ja katsokaa, mitä pennut saavat aikaseksi! Siellä ne ihmiset istuvat ja makaavat pitkin lattioita , ihan kun ei olisi tuoleja keksittykään. Ryömivät ja osa konttaavat niiden perässä. Ja kyllä meidän pennut ottivat tästä illasta kaiken huomion ja ilon irti. Tänä aamuna porukka oli varsin suivaantunut rajoitetusta liikuntatilasta eteisessä. Heidän mielestään nyt koko talo kuuluu heille!

Meillä vieraat joutuvat oleskelemaan eteisessä ja lattialla ....

Hiiwiöt riehumassa

Lola leikkii Äitiä

 

Vaikka meillä oli tupa täynnä ihmisiä viidestä yhdeksään, niin täytyy sanoa että ilta oli voimaannuttava. Meidän tiimin ihmiset ovat niin auttavaisia ja ystävällisiä. Mitäs sitä kasvattajan piti tehdä muuta kuin istua, höpötellä ja kahvitella. Pennut leikitettiin, syötettiin, nukutettiin ja jätökset ja jäljetkin siivottiin. Kaikki tämä tapahtui silmää räpäyttämättä, automaattisesti. Ja minä vain istuskelin ! Oooh, mikä ihana ilta! Pennut olivat muuten niin väsyneitä että eivät edes yöllä olleet ruokakupillaan käyneet. Aamulla kävikin sitten sellainen härdelli ruokakupilla että oksat pois.

 

Ja pennuthan ovat siitä hauskoja että kun väsymys iskee kesken painin tai leikin, niin siihen jäävät tumpsista huijaa vain. Kantaahan ne nukkumaan piti , yöunia jatkamaan

 

 

 

 

Ai nukkumaan, Mekö ?

 

 

Pentu Pentu Pentuuu !

Sintti & Michela

 

No , nyt se pon sitten tapahtunut, pennut ovat vallanneet koko alakerran. He osaavat sen taidon mielettömän hienosti. Kasvattaja- Täti antaa heille aina palan lisää tilaa, ja sitten He osaavat taas vaatia enemmän ja enemmän ja nyt ei taas mikään riitä. Ei sitten mikään. Itseasiassa tänä aamuna kaadettiin jo minun hienot kompostiaitavirityksetkin ja kaahailivat näistä verkoista yli  into piukena. No, ei voi syytää ainakaan flegmaattisuudesta. Tässä muutama räpsy eilisestä illasta. Kuvia ei voi vain ottaa lattiatasolla kun kaikki ovat hereillä koska nämä herhiläiset käyvät kimppuun. Nämäkin Hiiwwiöt tarrasivat moneen otteeseen kameraan ja sen nauhaan ja repivät,joten otokset ovat nyt mitä ovat. Aina oli joku kimpussa repimässä tukkaa tai kameraa.

Minä tulen nyt

 

Nelli ihmettelee Mummon taitavuutta

Sintti kaasuttelee kameraa kohti täysiä :D

Mummelin hoitovuoro

 

Hän postii uskaltaisiko kokeilla mummelin tissiä- Jos nyt ei kuitenkaan. Tukkapöllyähän siitä tulisi

Heiii, nyt imuroidaan ! Jej Jej JEEE

Ajattelin lähteä katsomaan telkkaria

Minä olen Sintti ja minulla ei ole vielä kotia- Kuka huolisi minut?

Oranssi ja Sintti vihdoinkin hyydyksissä

 

Minä osaan myös nukkua , sanoo Sintti

Ja jos oikein tarkkaan katsotte, olen myös hyvin rauhallinen, kiltti ja hyvätapainen

Rallati rallaa - Tuisku- Neiti esittäytyy

Hui mikä eilinen ilta! Kyllä meidän pennut osaavat. Kuviakin olisi voinut ottaa mutta kukaan ei olisi halunnut nähdä niitä... Meillä kävi kylässä S- Pentueemme Remo poika omistajineen. Lola ja Bebsu saivat miesvoimaa leikkeihin ja me pääsimme lulluttelemaan taas pentuja. Siinähän se ilta taas kuluikin. Jossain vaiheessa porukka oli oikein rauhallisesti kuukahtaneena huoneessaan ja päätin siirtyä sänkyyn lueskelemaan postissa tullutta nimeltä mainitsematonta keltaista raamattua.

Jossain vaiheessa kyllä kuulin että alakerrassa liikuskellaan mutta koska olen kasvattanut vasta 20- vuotta näitä pikku Hirwiöitä, en ole oppinut vieläkään..että siitä ei seuraa mitään hyvää. Ajattelin että joku yksinäinen pentu siellä vähän jumppaa, niin saakoot juoksennella.

Väsyneenä raahauduin ysin pintaan alas ja ajattelin antaa pupsuille iltapusut ja sulkea valot niiltä. Mutta mitä vastassani olikaan. PASKAA, PASKAA ja enemmän PASKAA, pitkin eteistä, pentuhuonetta ja mattoja. Ai ai , koko laumahan se siellä iloisesti rallasi , matto oli vain vaimentanut niin että homma ei kuulostanut pahalta laisinkaan :D . Siellä ne ryntäilivät iloisena ja villinä pitkin eteistä , välillä törmäten toisiinsa ja kohta myös minuun. HEIIIIIIIII, Kasvis, sää tulitkin jo!

Jaahas, syvä huokaus ja hommiin. Ensin pentuhuone jälleen yökuntoon, pennut sinne ja sen jälkeen matot pesuun. Unihiekat karisivat silmistä ja eikun telkkua tuijottamaan. Onneksi Mustat Lesket tuli vielä hetken, niin sain sillekin illalle semmoisen pehmeän lopetuksen.

Tässä muuten näyte Tuisku- Neidin ihan yksinäisestä rallatuksesta kun pääsee uuteen, tuntemattomaan paikkaan. Kerro tämä 12 pennulla  ja kakalla ...



Kevät tuo salaatit pöytään

Mitä kaikkea hyvää onkaan kun käyttää vähän mielikuvitusta. Lupaan kevään mittaan etsiä herkullisia salaattiohjeita ja postata niitä tänne talteen. Tämä ihana ja yksinkertainen resepti löytyi blogista Appelsiinia & Hunajaa.

Uunipaahdetut porkkanat appelsiinisella kastikkeella ja fetajuustolla

• noin kilo porkkanoita 
• 4 murskattua valkosipulinkynttä
• 1½ tl pannulla  paahdettuja juustokuminan eli jeeran siemeniä
• 1½ tl timjaminlehtiä
• ½ tl chilihiutaleita
• 1 rkl punaviinietikkaa
• 90 ml oliiviöljyä
• suolaa ja mustapippuria maun mukaan
• ½ suuri appelsiini
• ½ tl sitruunamehua
• 1 tl juoksevaa hunajaa
• 150 gr fetajuustoa (minulla oli lampaanmaitofetaa)
• ½ tl appelsiinikuoriraastetta
• salaatinlehtiä (alkuperäisessä ohjeessa oli rucolan lehtiä,minulla oli jäävuorisalaattia)
• muutama revitty basilikan lehti,koristeeksi

Pese,kuori ja leikkaa porkkanat ranskalaisten perunoiden muotoisiksi,mutta vähän ranskiksia suuremmiksi. Laita valkosipuli,jeera,chili,timjami ,etikka,60 ml öljystä sekä suolaa ja pippuria tehosekoittimeen tai sekoita sauvasekoittimella (jeeran siementen tulee olla  karkeasti jauhettuja) Sekoita kunnes seos on tasaisen sileää.  Asettele porkkanatikut uuniastiaan ja kaada kastiketta päälle. Laita puolikas appelsiini keskelle,leikattu puoli alaspäin.,ja paahda porkkanoita uunissa 200 C-asteessa 40 minuuttia ,tai kunnes porkkanat ovat pehmentyneet ja hieman karamellisoituneet.  Anna porkkanoiden jäähtyä.Kun puolikas appelsiini on jäähtynyt,purista siitä mehut kulhoon. Minulla kyllä koko appelsiinin sisus irtosi kulhoon,mutta laiton hedelmälihat siivilään ja puristin niistä kaikki mehut pois.  Sekoita mehun joukkoon sitruunamehu,hunaja,loppu oliiviöljy sekä hieman suolaa ja vatkaa tasaiseksi.