V.M.P
No niin, koska hotellimme oli 40 min. päästä näyttelypaikalta, päätimme lähteä gaalaan omalla autolla. Taksi olisi tullut maksamaan n. 50e suunta, niin totesimme että olen mieluummin selvin päin kuin 100e köyhempi kännissä. Näin jälkikäteen ajateltuna päätöksemme osoittautui oikeaksi.
Paikka oli sama ravintola varsinaisella näyttelypaikalla. Valmistelut näyttivät lupaavalta sillä tuoleja huputettiin ja ämpäreissä näkyi kukkia. Ajattelimme Tiian kanssa että VAU, illasta tulee upea ja hauska. Noh, hauska siitä kyllä tuli, ja upeutta riitti ainakin ... meissä kahdessa.
Tälläydyimme hotellilla pukuihimme. Minulla oli musta täyspitkä puku avonaisella selällä. Valtavat stassikorvakorut ja ranne täys kimalletta. Jaloissa komeilivat leopardi-kuvioiset korkkarit ja laukku samaa sarjaa. Ja koska minä olen MINÄ, niin tokihan turkisstoola roikkuu aina kainalossa mukana.
Tiian ylle nyöritettiin taas ihana olkaimeton yönsininen tafti- iltapuku , jalkoihin köytettiin 12 cm korkokengät ja kainaloon tungettiin satiinilaukku. Tämä ihana puku on toiminut myös Tiian hääpukuna joten kyllä meillä oli mielestämme GAALA vaatetus. Laitan nyt pari kuvaa ja asettakaa meidät siihen näiden ihmisten lomaan...
Noh, miltä näyttää? Kun nimittäin asettelimme itsemme Paska Mersusta ulos, tajusimme melko nopeasti että 1. Olemme väärässä paikassa ( mikä ei ollut mahdollista) 2. Olemme ylipukeutuneita . Noh, eipä ole ensimmäinen kerta. Sanoin Tiialle joka oli ihan paiseessa että nyt mennään. Vedä happea, muista ryhti ja ystävällinen katse. HYMYILE- Eihän tuollaisesta T- paita helvetistä voi selvitä muuten.
Kävelimme sisään ja havaitsimme hyvin pian että ihmiset tuijottivat ... meitä ja alkoivat hymyillä. Minä tyttö se liihottelin koko saatanan salin läpi , nyökkäilin ihmisille ja koitin kuumeisesti saada edes yhden tutun naaman silmiini, mutta turhaan. Ihmettelin että eikö täällä " gaalassa" ole mukaan ketään suomalaisia paikalla??? Ei muuta kuin turkis stoola kainaloon ja matka jatkui baariin ja kas, siellähän ne tytöt sitten olivatkin.
Gaala liput maksoivat 40 e, niitä oli myyty niin paljon että istumapaikkoja ei ollut, ruoka oli ihan lopussa ja jäljellä oli jotain ihmeen makkaran siivuja ja makaroonia. Vau , edes vesi ja kahvi eivät kuuluneet lipun hintaan. V.M.P . Meille tehtiin tilaa ja pääsimmekin istumaan pöytään ja ruokailemaan mitä jäljellä oli. Alla ns. pitopöytä jossa oli n. 6 lajia leikkeleitä , makaroonia ja hapankaalia. Kait siellä oli jotain muutakin esim . syöty porsas, meille siitä oli jäljellä läskit.
 |
| Tuo sinipaitainen nainen oli toinen niistä ilmoittautumisteltan henkilöistä, sama paita edelleen päällä ja yhtä hikisenä kuin 8.30 aamulla edelleen. Että semmoinen Gaala. |
Illan pelasti ainoastaan ystävät, uudet tuttavuudet ja huumori. Istuimme pöytärivistössä jossa oli Portugalilaisia, Saksalaisia, Ranskalainen ja muutama Virolainen. Puhuimme tietenkin koirista, kävimme päivää ja näkemäämme läpi ja kyllähän siitä saatiin muutama mehevä juorukin aikaiseksi. Kun ilta eteni, niin myös loput ns. Pinkkijengistä saapui lopulta paikalle. Ihmiset pääsivät vihdoinkin tanssimaan paikallisen musiikkiorkesteri tahdeissa. Kokoonpano sisälsi syntikkamiehen, kitatistin ja tamburiinin hakkaajan sekä solistin. Liikuttavaa.
Koska musiikki ei varsinaisesti minua sytyttänyt enkä tänä iltana löytänyt sisäistä Travoltaani, niin turvallista on aina siirtyä " tupakalle" ulos hengailemaan. Se osoittautuikin hyväksi sillä kaikki tuomarit istuivat samassa pöydässä siinä vieressä ja pääsimme jutustelemaan heidän kanssaan muutamia kohteliaisuuksia. Hauska sattuma oli että Wiblari sanoi minulle että olen kuulemma " Hänen illan suosikkityttö" Repesin nauramaan ja sanoin että toivottavasti myös ensivuonna ja liukenin paikalta. Tuskin nyt kuitenkaan.
Voin vain todeta että huh mikä ilta. Kiitos Nellalle, Petralle ja Tarun seurueelle hauskasta illasta. Nella oli muuten tehnyt ihastuttavan mekon itselleen ja taiteillut siihen Jekun kuvan. Ihan mielettömän hieno oivallus ja taitava toteutus! Puku oli todella yksinkertainen mutta tyylikäs samaan aikaan. Pisteet siitä !
Kello alkoi lähestymään jo puolta yötä kun totesimme ihmisten humalatilan kasvavan joten päätimme startata kohti hotellia. Eikun mekot kahisten kohti mersua ja nokka kohti hotellia.
Ja koska kello oli 00.00 ja kyseessä Me, ei mikään mene ihan niin kuin nappiin. Koska Petrakin oli Gaalassa väsynyt, Tiian antoi meidän loput rahat hänelle jotta pääsisi taksilla pois.
Päätimme tankata auton koska en malttaisi sitä aamulla sitten pysähtyä. Hyvin pian selvisi että meillä oli siis yöhuoltoasemalla auto johon oli tankattu juuri 50e polttoainetta ja korttimme ei toiminut. Siinä minä seison pimeällä asemalla, iltapuvussa ja pantteri kengissä turkisten kanssa. Edessäni nainen joka ei puhu englantia, ei venäjää. Sanoo vain että " No Mani" . Sanon että Ou jees, MANI MANI ja näytän korttia. Ei mitään tolkkua. Kortti ei vain toimi. Lähden autolle josta Tiia nousee kahisevan ilta/ hääpukunsa kanssa ja testaa saksankieltä. Nainen tuijottaa meitä kuin mielipuolia ja pyörittelee päätään. Ei vieläkään mitään tolkkua. Mietimme että pitääkö minun nyt jättää Tiia pantiksi sinne ja etsiä automaatti josta saadaan käteistä? Ihan hirveää. Kaikki jotka tuntevat minut, tietävät kuinka surkea suunnistaja olen. Mieleeni piirtyy karmea kuva kuinka joudun harhailemaan pimeässä Stupavan kylässä etsimässä automaattia ja rahaa ja en varmasti löydä huoltoasemalle takaisin. Voi saatana sentään. Yht´äkkiä nainen ottaa puhelimen käteen ja soittaa. Ja kas, siitä postimerkin kokoisesta rakennuksesta plopsahtaa eteemme toinen nainen. Hän ei siis kävellyt n. 5 askelta takahuoneeseen vaan soittaa ja kutsuu paikalle. Hän osasi englantia tasan kaksi sanaa. Yes & No. Mutta meidän onneksi hän osasi myös käyttää korttipäätettä ja pääsimme maksamaan ja vihdoinkin matka hotellille pääsi alkamaan. Olin niin poikki tästä illasta ja niin oli Kirsikkakin. Lola oli nimittäin taas ollut oma itsensä ja järjestänyt oheisohjelmaa- Mutta näistä kommelluksista sitten myöhemmin.
Voin vain todeta että me Tiian kanssa naurettiin aivan kippurassa tälle illalle ja kaikille tapahtumille mitä sattui. Kun on selvin päin, niin näkee niin erilailla kun muut sekoilevat ympärillä. Ilta oli todella antoisa ja mielenkiintoinen ja sain monta uutta ystävää lisää!
 |
| Petra & Leena |
 |
| Nella & Riitta + tuomarin pöytä. Jotain hauskaa läppää |
 |
| Tupakalla, minäkin, tosin kokispullon kanssa |
 |
| Riitta halusi että valokuvaan sitä joka ukkelin kanssa , se ihan villiintyi minun kamerasta |
Jos joku ei muuten tiedä mitä lyhenne V.M.P tarkoittaa, niin selvennettäkööt = Vittu , mitä, paskaa
