Miss Venäjä valmistautuu

...uuteen koitokseen. Hän lähtee ystäviensä kanssa viikonloppureissulle Tallinnaan kera parin seuraneidin.

Tavoitteena on kerätä kruunuun uusia kiviä ja taloudenhoitajan iloksi litania jotain kummallisia kirjaimia. Valio- sana vilataa ihminen taloudenhoitaja puheessa usein. Ihminen on kummallinen, hän raahasi minut tänne kivikylään oranssilla vinkuvalla pötköllä. Minä vähän ihmettelin sitä touhua. Paljon ihmisä sullotaan ruman väriseen tuubiin ja sitten pitää seistä pitkään, hiljaa ja paikoillaan. Voitteko kuvitella! Välillä istuin ja välillä makasin ja muistin myös huokailla äänekkäästi. Se kannatti, nimittäin ihmiset ympärillä alkoivat hymyilemään ja rapsuttelemaan. Ah, siinä minä reipas tyttö istuskelin pantteritakissa ja nautin huomioista.

 

Täällä kaupungissa ( ihminen kutsuu kivikylää kaupungiksi) on aika tylsää. Pitää koko ajan istua ja makaa kun pyydetään. Sitten ei ole metsää ja en oikein tiedä mihin voi tehdä... kyllä te tiedätte. Pieni pieni pläntti löytyi johon sitten .. tein... Ne... jutut. Oli vähän hankalaa. Näin muutaman kaverin ja kyllä kävi sääliksi heitä täällä äänekkäässä paikassa. Onneksi kohta pääsen autoon sen Romeon kanssa. Muistatteko? Tämä Romeo tässä kuvassa . Hän on kyllä komea mutta mielestäni ei ihan niin viisas ja järkevä kuin minä.

No niin , laivamatkani sujui loistavasti, illan käyttäydyin moitteettomasti mutta jostain syystä minut vietiin autoon ruokailun ajaksi. Varsin kummallista käytöstä Kirsikka ihmiseltä joka on käyttäytynyt kauniisti minulle koko matkan ajan. Tarkkailen häntä kuitenkin koko ajan ja mietin , miten voisin viihdyttää itseäni. Kirsikka Ihminen on jotenkin paremmin valmistautunut. En pääse enää hyppimään hänen päällään autossa ja Romeollekin tyydyn irvistelemään omasta pikku budoaaristani. Meillä on omat sellaiset, että ei tarvitse ihan kaikkea tässä kestää. Budoaarini ongelma on se että en voi tehdä mitä haluan joten tyydyn huokailemaan ja napostelemaan herkkuluutani kiltisti.

Olen valmiina koitokskeen ja kisaamaan kaikkien muiden kaunottarien kanssa. Kirjoittelen kisasta kun saan kuvani seurueeni valokuvasajalta.

Lola & lomamuistio

Täällä me olemme, Vuohijärvellä, ihan omalla mökillä. Tämä on oikeastaan koiraparatiisi ja minä tykkään kovasti. Nyt listaan miksi minusta Mökki on paratiisi.

1. Saamme täällä aina mummon erikoisaamiasen voisilmällä. Kotona EI ikinä saada tälläista herkkua. ( Ihminen keittää jotain puuroksi nimeämäänsä ainetta. Meidän ihminen syö sitä marjojen kanssa. Bebe Mummo on hyvä keräämään niitä sinisiä marjoja metsästä vaikkakin helpompaa niitä on syödä suoraan niistä ämpäreistä joihin ne ovat kerääntyneet. Ihmiset kyllä aina alkavat huutamaan jos näin tapahtuu mutta itse syövät samoja marjoja. Onko sillä merkitystä onko ne jossain muovipöntössä tai metsässä? Kysyn vaan hämmästyneenä?

2. Meidät peitellään aina mukavasti peittoihin ja saamme nukkua kotilieden lämmössä. Niin, täällä meillä on pehmeät sängyt, untuvapeitot ja upottavat tyynyt- ja niitä on paljon. Pidän myös kovasti siitä että saan makoilla päivät pitkät oman ihmisen kainalossa. Kotona ihminen herää yöllä ( ainakin on tooodella pimeetä) , vie meidät ulos ja siellä meidän pitää olla vielä niiden isojen ystävien kanssa, heti aamusta tai yöstä. En oikein erota kun on niin pimeää ja nukuttaisi kovasti. Täällä minä tyttö vain makoilen untsikkapeitolla ja odotan auringonnousua ja aamiaista

3. Aamiaisen jälkeen menen ruokalevolle ja valmistaudun henkisesti ihmisen lauta- keppijumppaan. Ihminen sitoo itsensä kahteen laudanpätkään, ottaa kaksi tikkua joita leikkisästi olen yrittänyt napata ja sitten ne lähtee menemään niiläl laitteilla. Ihminen parka. Hän ei ole kovinkaan hyvä siinä asiassa, hiihdoksi sitä kutsuvat. Olen nähnyt hiihtoa telkkarissa ja sen ihan eri näköistä juttua se. Mutta ei se haittaa, nämä lenkit nimittäin kestävät ja kauan kun tuollaisilla vehkeillä yritetään edetä. Ihminen on aluksi iloinen , välillä hän vaikuttaa jännittyneeltä, sitten mäkien kohdalla lähinnä kauhistuneelta. Ihmittelen että joku voi pysyä pystyssä sidottuna lautoihin mutta minumpa ihminen on taitava ja Hän pysyy. Olen ylpeä hänestä!

4. Pullahetki. Tai jostain kahvista ne juttelevat kun saavat irroitettua nuo vehkeet jaloistaan. Ihminen juo myös jotain kuumaa juomaa herkullisen pullan kanssa. Minulle riittää kuitenkin pelkkä makea ilman lisukkeita.

5. Herkkuruoka lounaalla. Niin kotona saadaan pelkkää jotain nappularuokaa. Täällä mummo varmistaa että me saadaan hurrrrjia herkkuja. Kaikkea mitä voi koiran mieli kuvitella. Nam. Pastakastiketta, hernekeittoa, uunijuureksia, possua. Tämä on koiran ruokaparatiisi!

6. Illalla ihmiset menevät siihen kuumaan koppiin mutta minä menen iltapäivälenkin jälkeen taas loikoilemaa. Tai... sitten ... hhhmmmm... miten sen nyt sanoisi... leikin Nellin kanssa. Nelli on hyvin jännittävä kissa. Minä tykkäisin ryntäillä sen perässä mutta ihmisten mielestä se ei ole hyvä idea. Olen joutunut käymään tällä viikolla Zen - mielenhallintakurssin ja olen todella edistynyt, ajoittain. Myös Nelli tykkää leikkiä minulla. Sen suurinta huvia on räpsiä minua sängyn alta tassuihin jos yritän vaania sitä ovelasti sängyn vieressä. Muka ansaitsen sen... enpä nyt tiedä.

Laitanpa nyt minusta kuvia ja siitä ihmisestä niiden laudanpätkien kanssa ja Bebe mummosta ja leikeistä. Minun elämäni on kyllä ihanaa!

Loma - Mikä ihana tekosyy loikoilulle!

Ulkona on pakkasta - 18 . Aah, mikä ihana tekosyy käärityä  jättimäiseen untuvapeittoon ja ottaa kaukosäädin käteen. TV:stä ei tule mitään järkevää mutta ei se haittaa. Koska minä vain MAKAAN! 

Noh, ei koko päivän voi maata, eihän? Koiratkin pitää käyttää ulkona ja myös uutukaiset sukset jotka ovat olleet kaapissa käyttämättömänä ehkä 3 vuotta? Siispä hiihtämään. Just. Luulemme että hiihäminen on helppoa ja ikäänkuin sisäänrakennettu ominaisuus Suomalaiselle. Minäpä kerron. No ei ole. Se on harvinaisen hikistä , keikkuvaa ja epätasaista menoa. Pienetkin mutkaiset alamäet ovat todella haastavia ja vaikeusastetta voi lisätä aina vain jyrkemmillä alamäillä. 

Reilu tunnin hiihtolenkin jälkeen päätimme yhdessä tuumin kuningasajatuksena vähän oikaista järven jäälle. Ilma oli mitä kaunein ja jokaisen hiihtäjän unelmanahan on sivakoida aurinkoisella jäällä ... kun sinne vain pääsisi. Piti vain selvitä erästäkin pusikkoisesta alamäestä. Sinne sitä muksahdettiin sukset ristissä ja vajottiin, keskelle pusikkoa, keskelle umpihankea, keskelle ei mitään. Hetkihän siinä meni kun sai ensin sukset voimisteltua pois jaloista, hilattua itsensä pystyyn ja selvitettyä sukset ja sauvat oikeaan suuntaan. Mutta lopuksi vaiva palkittiin ja pääsin kuin pääsinkin aurinkoiselle järvenjäälle. No siitä hiihtolenkistä ei enempää, koska sen jälkeen voi palkita itsensä avatouinnilla ja saunalla... tai ainakin saunalla, hehhehee.

Ystävät ovat elämäni todellisia jalokiviä

Ystävät ovat elämäni todellisia jalokiviä.
Olivatpa vaikeuteni millaisia tahansa,
he ottavat osan taakastani kantaakseen.
He jakavat suruni ja moninkertaistavat iloni.
Ystävät ovat rikkauteni.

Kiitos ystävyydestäsi.

.

Bebe- Minun miljoonan taalan tyttöni

Jotta voi levätä taas hyvillä mielin niin ensin pitää vähän jaloitella aurinkoisessa ilmassa. Tänään oli mieletön keli ja iltapäivällä vein tytöt lupaamalleni lenkille. Täytyy kyllä sanoa että meidän muori on juuri hyvässä kunnossa ajatellen kesää ja tulevia näyttelyitä. Kun metsästä vähän lumet sulavat ja päivä pitenee niin lähdetään sinne jumppaamaan ja kasvattelemaan vähän reisilihaksia. Siinä on hyvä startata veteraanikehiä ajatellen!

Makeaa mahan täydeltä - Runebergin Päivä

Valion sivuilta bongattu helppo resepti tälle päivälle. Ihanaista ja herkullista Runebergin päivää, katsotaan tuleeko minun tortuista yhtä herkullisen näköisiä- epäilen

200  g	Valio voita
1/2  dl	sokeria
1  dl	fariinisokeria
2	munaa
1  dl	Valio kuohukermaa
3 1/2  dl	vehnäjauhoja
3/4  dl	mantelirouhetta
1 1/2  dl  (70 g)	kaurakeksimuruja
1 1/2  tl	leivinjauhetta
1 1/2  tl	kardemummaa
1  dl	vadelmamarmeladia (paistonkestävää)
n. 1/2 dl	vadelmamarmeladia
1  dl	tomusokeria
1 1/2  tl	kylmää vettä

Valmistusohje

• Vaahdota voi ja sokerit. Lisää munat yksitellen.

• Yhdistä kuivat aineet ja sekoita ne taikinaan kerman kanssa vuorotellen.

• Annostele taikina voideltuihin ja korppujauhotettuihin runebergintorttuvuokiin tai kertakäyttöisiin alumiinivuokiin (n. 20 kpl). Tee taikinan pinnalle syvennyksiä ja täytä vadelmamarmeladilla.

• Paista 175 asteessa n. 20 min. Jäähdytä.

• Lisää pienellä lusikalla vadelmamarmeladia leivonnaisten pinnalle. Yhdistä tomusokeri ja sen verran vettä, että saat sopivan notkean seoksen. Pursota hillosilmän ympärille.