28. marraskuuta 2018

Sairaan kaunis koira



Meni hetki sulattaa Yle Arenan Sairaan kaunis koira-  dokumenttia. Mieli on kovin ristiriitainen koska olen kasvattaja mutta myös lemmikkikoirien omistaja. Dokumentti kertoo sen mitä me jo tiedämme mutta en voi käsittää kuinka tätä tapahtuu ja nämä pennut löytävät ostajansa? En voi käsittää sitä kasvattajana enkä koiran omistajana. Tämä dokumentti aiheuutta inhoa, väristystä ja pahaa oloa. Kuinka karmeita ihmiset voivat olla ja kuinka tyhmät ihmiset ostavat koiria tietämättä taustoista, näkemättä vanhempia, näkemättä miten ja missä oloissa pennut kasvavat saatikka mistä ylipäätänsä maksavat? On järkyttävää, että typeryksiä on paljon ja se mahdollistaa näiden kauheiden koirakiduttamoiden ylläpidon. Normaalit kasvattajat kasvattavat pentujaan suurennuslasin alla ja jos virhe sattuu, siitä isketään heti, vaikka kuinka teemme huolisesti asiat ja parhaamme mukaan. Sitten nämä kiduttamot ja kasvattamot elävät ja voivat vahvasti kenenkään viranomaisen puuttumatta asiaan. Suomessa se vaatii eläinsuojelunäkökulmasta muutenkin aina raatoja ja puolikuolleita eläimiä ennekuin asioihin tulee stoppi. 


Lapsi ja riehuvat B- Pennut

Tätä tapahtuu Suomessa joka päivä ja monessa eri rodussa. Onneksi dobermannien kasvattaminen on haastavaa ja usean pentueen tekeminen vuodessa lähes mahdotonta. Mahdotonta siksi että itse pentueen hoitaminen on työlästä ja myyminen vielä työläämpää. Jos sinulla ei ole olemassa olevaa varauskantaa ja lähdet nollatilanteesta on 100% varma että sinulla on luovutusiässä muutama pentu vielä kotona. Dobermanni ei ole muotirotu eikä sovi kaikkien käteen- eikä tarvitsekaan. Hyvät, laadukkaat ostajat ovat harvassa ja pitäisi löytää kaiken kirjavan kyselykasan alta. Yksikään fiksu kasvattaja ei myy pentua näkemättä ja tapaamatta ihmisiä ensin. 


Mummo Bebe ja W- lapsenlapset
Kasvattaja Minä heristi korviaan toisaalta monessakin eri kohtaa dokumenttia ja ihan kaikkea näkemääni en välttämättä allekirjoita. Koirien perinnöllisistä sairauksista ja jalostamisesta voin sanoa vain sen, että rotua vaihtamalla ei tilanne parane. Jokaisella rodulla on omat riskinsä. Se kuinka vakavia ne ovat ja millaisia päätöksiä rotuyhdistykset tekevät, sillä on merkitystä. Kun siirtyy uuteen rotuun, myös opiskelu ja tiedon keruu alkaa alusta. Myös perinnölliset sairaudet (joita nykyään tutkitaan erittäin paljon eri kaupallisten yritysten toimesta) asettuvat pääsääntöisesti kolmeen eri kategoriaan. Vähemmän vakavat sairaudet kuten PHTVL, HD tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Näiden kanssa elää ja pärjää joko kohtuullisella lääkityksellä tai ilman. Vakavat, jossain määrin hoitoihin vastaavat sairaudet kuten vWD ja wobbler. Hyvä tietää ja tiedostaa jotta koiran on hyvä ja turvallista olla ja elää. Sitten on luonnollisesti fataali kuolemaan johtava kardiomyopahtia joka johtaa aina kuolemaan. On päivän selvää missä järjestyksessä asioita on pakko puntaroida ja tehdä valintoja. Niin kauan, kun meillä ei ole testimenetelmää sairaiden koirien löytämiseen ENNEN sairastumista, pakko tehdä se mitä voidaan. Ja kasvattajathan tekevät valintoja, testauttavat ja tutkivat koiriaan ja pyrkivät parempaan. Näin ainakin itse uskon. Jos joku rotu on sairaampi kuin toiset, tehdään se voitava mikä on tehtävissä- Rakkaudesta omaan rotuun. Älkää sekoittako aiheena rotukoirien jalostusta JA pentutehtailua -  Ne ovat kaksi täysin eri asiaa. 

Käykääs siis kurkkaamassa dokkari ja kertokaa mitä mieltä itse olette

Puolan Prinsessa Inkerin ja The Bodyn N- rakkauslapset



22. marraskuuta 2018

Ruokakaamosta selättämässä


Onko sinulla tapana jumittautua ruuanlaitossa tuttuihin ja turvallisiin vaihtoehtoihin ? Minulla ainakin on , ja varsinkin arjessa. Olen aina pitänyt kokkaamisesta mutta syksyllä se on tuntunut työläältä ja tylsältä. Motivaatio on ollut hukassa ja tuntuu että ihan perusjututkin ovat kyllästyttäneet. Nyt olen saanut uuden vaihteen silmään koska päätin muutama hetki sitten että pakotan itseni tekemään uusia ja vieraitakin juttuja. Meidän perheessä on tunnetusti eksynyt pari supernirsoa tyyppiäkin joten sekin vaikuttaa siihen mitä lautaselle kipataan.

Paitsi nyt- olen päättänyt olla kysymättä, teen, kokeilen ja kokkaan. Jos joku ei syö, niin koirat kyllä syövät. Paitsi ... kaikki kokeelliset setit ovat uponneet hyvin. Olen alkanut seuraamaan HS ruoka sivustoa sekä Indiedays Foodie sivustoja. Poimin sieltä joka päivä mitä huvittaa. Hauskinta on superonnistumiset, kuten eilen. Mietin kaksi kertaa tarjotako perheelle katkarapuja ja nuudeleita mutta pidin pääni. Hieman nuo pyörittelivät silmiään mutta kiltisti asettuivat pöytään ja syömään. Hetki oli hiljjaista mutta ilmiselvästi ruoka upposi. Bongasin Singaporelaiset hokkien mee -nuudelit reseptiikan HS sivuilta.

Nuudelisetti oli ihan superhyvää settiä ja onnistui ensikertalaiselta 8+ arvosanalla. Koska minä olen minä, teen seuraavalla kerralla 2 muutosta. Pohjakastike vähintäänkin tuplana ja seuraksi päälle pitää olla ehdottomasti murskattua suolapähkinää ( uskoaa vain minua) ja runsaasti limeä. Tähän olin jo osanut varautua joten sitä löytyi. Mutta yksi asia on varma- tätä tarjotaan meillä myös tulevaisuudessa. Ruokakokeiluni ovat osoittautuneet onnistuneeksi ja olen saanut uuden motivaation kokkaamiseen- Ja ennakkoluulojakin on siinä sivussa hälvennetty. Kannustan teitä kaikkia kokeilemaan välillä jotain uutta ja outoa. On näköjään piristävää heittäytyä epämukavuusalueelle, vähän pinnistellä mutta lopputulos palkitsee - uskokaa tai älkää!




 
 400 g porsaan kylkeä siivuina
150 g munanuudeleita
150 g riisivermisellinuudeleita
5 valkosipulinkynttä
1 rkl tuoretta inkivääriä
4 kananmunaa
180 g(isoja) katkarapuja
1 rkl kalakastiketta
1 rkl soijakastiketta
1 tl sokeria
4 kevätsipulia hienonnettuna
2 limettiä
2 rkl sambal-chilikastiketta - tämän korvasin tuoreella chilillä
 Pilko porsaan kylkisiivut ohuiksi suikaleiksi. Siirrä possusuikaleet kylmään wokkipannuun tai suureen paistinpannuun. Käännä mieto lämpö päälle ja kypsennä suikaleita hiljalleen, välillä käännellen, jotta rasvaa sulaa mahdollisimman paljon. Paista palat mehevän kypsiksi.

 Possupalojen kypsyessä keitä muna- ja riisinuudelit kattilassa pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja upota heti kylmään veteen odottamaan.

 Kuori ja hienonna valkosipuli. Kuori pala inkivääriä ja raasta hienolla terällä, kunnes saat 1 rkl raastetta.

 Kun possunrasva on sulanut ja palat ovat kypsiä, poimi ne lautaselle niin, että irronnut rasva jää pannuun. Kaada liika rasvaa pois, ja käytä sopiva määrä paistorasvana.

 Nosta lämpöä ja lisää kuumaan rasvaan valkosipulit, raastettu inkivääri ja kananmunat. Paista sekoitellen kokkeliksi.( minä kyllä jätin munat pois täsät hässäkästä)

 Lisää sulatetut ja valutetut katkaravut ja paista 1–2 minuuttia.

 Valuta nuudelit hyvin siivilässä ja lisää pannuun. Lisää myös kalakastike, soijakastike, sokeri ja possupalat. Kuumenna no­peasti.

 Kääntele lopuksi joukkoon hienonnettu kevätsipuli.
Annostele ruoka lautasille. Leikkaa limetit lohkoiksi ja jaa annosten päälle. Jaa annosten kylkeen sambal-chilikastiketta ( tai tuore chili joka on parempaa) . Purista limettilohkoista mehua ruuan päälle juuri ennen syömistä. Sekä jätä muutama lohko ylimääräisenä syöjille jotta saavat itse puristaa annoksen päälle + musrkaa suolapähkinöitä ja ripottele sitä pinnalle ennen syömistä.

Resepti: Laura Kaapro, HS - Jota on hieman tuunannut Marina

20. marraskuuta 2018

Historian pieni havina



Jos et ole vielä huomannut niin olen päivittämässä pikkuhiljaa sivuja. 
Historia lehdeltä löydät koiriamme vuosien takaa. 
Lupaan lisätä kuvia kunhan saan kaivettua arkistoja.






Hetki ennen maksalaatikko-kakku räjähdystä
Meidän 8- vuotiaat kuuntelivat kauniisti onnittelulaulunsa mutta auta armias se hetki kun päästiin maistelemaan maksalaatikko-nakkikakkua....
Koko olohuone oli maksalaatikossa koska riitahan siitä tuli - naapuri sai jokaisen mielestä aina enemmän...

Bäbie´s Garden Million Dollar Baby
Bäbie´s Garden Macho Man
Bäbie´s Garden Material Girl 

3. marraskuuta 2018

Hyvää Pyhäinpäivää




Toivotan teille kaikille rauhallista ja rentouttavaa pyhäinpäivää. Minun viikonloppuni menee töiden ja Apottihankkeen parissa. Salainen toive on päästä syömään valmiisen pöytään työpäivän päätteeksi ja haudoillakin pitäisi keretä piipahtamaan. Illalla siellä on ihana käydä kynttilöiden loisteessa.

Kun minä pakerran töissä, odotamme koiranäyttelyuutisia lahden takaa. Meidän BG ISKUTIIMI on taas vauhdissa kera valkoisen minipullan. Pippa on päässyt elämänsä ensimmäiselle ulkomaanmatkalle ja ja yhtään en tiedä miten tällä reissulla tulee käymään. Lupaan kirjoitella reissusta kun sieltä jotain rapostoitavaa kuuluu. 













30. lokakuuta 2018

Havunvihreää






Kellojen siirtäminen toi meille pimeyden ja pimeys tuo valontarpeen. Kaamosvalojen virittely on alkanut mutta minulla se on vielä työn alla ja ihan kesken. Olen löytänyt uusia kivoja juttuja ja minusta tuntuu että talon ulkovalaistus menee uusiksi tänä vuonna. Olen löytänyt niin kivoja juttuja että ne on ihan pakko hankkia. Vielä en paljasta mitä ne ovat mutta sitten näette kun on sen aika....

Laitan oheen muutamia ideakuvia itselleni, mistä voisi hyvinkin ottaa mallia osan sieltä ja toisen täältä. Koska maalla ollaan niin kerään käytännössä kaiken materiaalin metsästä. Käytän havuja, naavottuneita oksia sekä sammalta.

Laitoin oheen myös kuvan valopalloista. Ne on helppo rakentaa kanaverkosta ja ulkovaloista. Minulla olisin hyvinkin 4 ruukkua johon voisin havujen kanssa kokeilla näitä valopalloja jos vain jaksaisin tehdä. Ja luit oikein- jaksaisin tehdä. En tee siis ikinä mitään mitä ei huvita tai en jaksa. En suostu ottamaan yhtään stressiä mistään jouluun liittyvästä asiasta. Teen mitä huvittaa ja se saa riittää. Siinä jokaiselle ohjenuora. Ihan turha stressata yhtään mitään ylimääräistä, jokainen tekee mitä haluaa ja jaksaa. Mutta minä olen tapani mukaan ihan innoissani.

Eilen sain myös hepulin uudistaa yläkertaa. Uskokaa tai älkää, meillä on siellä nykyään väri- iloittelua! Kaikenmaailman värejä sekaisin. Se on outoa koska en oikeastaan pidä väreistä mutta kaamos, kylmyys ja pimeys kaivaa minusta hetkellisesti tämän puolen esille. Mutta älkää huoliko, kun valon määrä lisääntyy, kevättalvella, värit saavat lähteä tai ainakin vaalentua. Kun saan Yläkerran TV- huoneen tuunattua , napsin siitäkin muutamia kuvia tänne. Siihen saakka pysytään ulkona ja tuunataan ruukut kuntoon.






25. lokakuuta 2018

Viimainen viikonloppu tulossa



Tulossa on viimainen viikonloppu ja mieli jo miettii miten aikansa käyttää. Olen alkanut jo vähän suunnitella kaamosvalaistusta ja ruukkujen koristeluja. Tein kokeeksi yhden kuusen rautaruukkuun ja se vaikuttaa lupaavalta. Pitäisi kammeta metsään hakemaan lisää kuusenhavusia jotta saisin tehtyä sille parin. Mataliin ruukkuihin tulee sammalta ja männynoksia mutta kuusipuut rakennan kuusen oksista. Kun pohjat ovat valmiina niihin on helppo lisätä koristeita, kun on sen aika.
Kaamosvalaistus on kasvava trendi vihdoinkin täällä pohjolassa- onneksi. Joku tolkku pitää mielestäni olla mutta minusta on ihana ajella ja kierrellä katsomassa joulun alla övereitäkin valaistuksia. Niin kauan, kun joka taloa ei hullut joulumadot- ja valot valtaa, se on vielä hauskaa. Itse pitäydyn vain valkoisessa valossa koska myös niistä löytyy paljon sävyjä kylmistä valkoisista kellertäviin.
Meillä kotona on tavattoman pimeää aika lailla puolivuotta elämästä riippuen siitä, miten lumi tulee maahan. Kun teen ulkokoristeita, mietin aina kokonaisuutta valaistuksen kera. Valot lisään jo rakennusvaiheessa mutta sytyttelen niitä ajan kanssa, palan kerrallaan. Joulun valaistus kytketään aina ensimmäisenä adventtina kokonaisuudessaan. Siihen saakka voi väsätä rauhassa ja ajan kanssa. 



Tässä kohtaa toivotan teille kaikille ihanaista viikonloppua, vaikka luvassa on viimaa ja tuiskua, nautitaan elämästä. Minä  satuloin heppani, otan koirani ja lähden lenkille tuoksuvaan metsään jonka jälkeen liityn sohvanvaltaajien seuraan lämpimän juoman kera.

Marina
 
50 g tummaa suklaata
2 dl maitoa (maun mukaan)
n. 0,5 tl vaniljasokeri
Kermavaahtoa, nonparelleja tai minivaahtokarkkeja
kaakaojauhetta, voit maustaa juoman myös chilillä, kardemummalla tai pikakahvilla ja voit tehdä tästä myös aikuisten version viskillä tai rommilla.Sen jälkeen juomaa voikin kutsua Lumumbaksi.
 
  • Sulatetaan suklaa kattilassa.
  • Lisätään puolet kermoista ja maito ja lämmitetään lähes kiehumispisteeseen saakka.
  • Vatkataan toinen puoli kermoista vaahdoksi. Mausta vaniljasokerilla.
  • Kaada kaakao kuppiin, lisää kerma päälle ja koristele kaakaojauheella!