Tämä raskaana olo on vain niin raskasta. Ensin meni ruokahalu ja sen jälkeen nukutti kovin ja yökötti. Palvelijani vaan naureskeli tyytyväisenä ja kertoi, että syyttää pitäisi sitä Prinssi The Bodya. Eihän Hän nyt voi olla syypää minun huonoon olooni - syyn täytyi olla kelvottoman palvelusväen tarjoamassa ruuassa.
Sitten tuli se retki eläinlääkäriin. Oli sekin maakuntamatkailua kerrakseen. Kävin makoilemassa ja nautiskelemassa koskettelusta. Tuleva hovineitoni oli mukana sen kamaripalvelijan lisäksi. Uusi hovineitoni , vai pitäisikö sanoa hovipossuni oli kerrasaan erikoinen. Kuuluu kai ihan valintakriteereihin ettei ne voi olla minua älykkäämpiä ja varsinkaan kauniimpia !
No nyt tuosta retkestä on aikaa muutama viikko. En voi enää pahoin vaan kärsin nälästä. Kotilinnani palveluskunta ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää, että nälkä on vakava asia ja ruoka mitä tarjotaan ei nyt vain aina miellytä. Lihavalikoima on liian suppea, kananmunat ovat pahoja ja ne nappulat nyt on vaan välillä niin ällöjä. Kupissa on joskus ollut tarjolla raakaa lohtakin ja se pisti minut oksentamaan - onneksi viesti meni perille ettei sitä enää minulle. Minä vaadin sisäfilettä mielellään mediumina ja kaveriksi jotain maksaa tai sydäntä, naudan mahakin kelpaa hätätapauksessa. Ja tiedättekö mitä? Tällä viikolla olen joutunut pakosta napsimaan matolääkkeitä ne ei ole ollenkaan minun juttuni. Saan sentään lohdutukseksi viipaleen leikkelettä, kun ne napit on ensin väkipakolla kurkkuuni työnnetty, voitteko kuvitella !? Lohtu kinkkuviipaleesta on vähäinen, mutta hyväksyttävä.
Lenkillä palveluskunta käyttää minut päivittäin. Joudun pukeutumaan joka kerta vähintään takkiin välillä jopa huppuun että arvokkaat korvani eivät palellu, hovi pelkää että sairastun vakavasti . En kyllä oikein arvosta tätäkään toimenpidettä. Ihan hyvin voisin juoksennella villinä ja vapaana ihan alasti , pitkin metsiä ja kovaa ! Eilen takkini vyötärönauhaa jouduttiin kuulemma löysyttämään olen kuulemma kasvanut niin paljon. Palvelijani epäili etten mahdu takkiini muutaman viikon kuluttua. Se olisikin mieluinen uutinen, sillä se lupaa runsasmääräistä jälkikasvua.
En taas ymmärrä kohinaa tästä aiheesta onhan vartaloni lähes täydellisyyttä hipova. Ehkä hiukan on uuma kadonnut, mutta ei sitä kukaan huomaa.
Palvelijani höpöttelee kovin sen toisen kanssa ja arvuuttelee montako pentua on tulossa. Menen lähiviikkoina kuulemma jälleen kosketeltavaksi eläinlääkäriin. Sopii kyllä sillä tottahan toki korkea-arvoista vartaloani sopii muidenkin kosketella. Silloin minut kuulemma läpivalaistaan ja katsotaan paljonko saan kuninkaallista jälkikasvua.
Valtakunnassa on siis toistaiseksi kaikki hyvin palvelusväki nyt on laiskanpuoleista, mutta kun nykyaikana on niin vaikea löytää hyvää palveluskuntaa. Toivottavasti asiat ovat paremmalla tolalla synnytyslinnassani.
Tervehdin teitä ilolla,
Tervehdin teitä ilolla,
Inkerinne, Puolalainen Prinsessa
