Tässä He ovat, pienet Prinssimme ja Prinsessamme ja heidän valtakuntansa. Noh tai ainakin melkein.
Tämä päivä oli taas kovin tapahtumarikas. BG tiimi aloitti huhkimalla treenihallissa aamun jonka jälkeen suuntasivat meille Sipooseen ensin lenkille jonka jälkeen siirryttiin sisälle lounastamaan kanasalaattia. Ne jotka skippasivat pennut, he suuntasivat koiraladulle vetotreeneihin- Siis oikein hyvä syy olla tulematta. Lounaan ohella kuvasimme pentuja ja tarkastelimme niitä lähemmin. Täytyy kasvattajana sanoa että sydämessä läikähti lämpöisesti kun pentu toisensa jälkeen käytettiin pöydällä. Se on kaunista katsottavaa. Kaikilla oikein hyvä tyyppi, erinomaiset taka- ja etuosat ja kauniit niska- selkälinjat. Ja kun tietää että niitä käsitellään paljon , he saavat kokemuksia lapsista, leikkimisestä ja ( meidän kodin hullunmyllystä ) kohta myös ulkoilusta niin hyvä pentueesta tulee, sitä ei ole kieltäminen.
Monesti minulta kysytään onko pennuista vaikea luopua. Joka kerta vastaan että ei todellakaan ole. Ja miksi olisikaan, kun seurasin uusia ja vanhoja BG tiimiläisiä sekaisin olohuoneessa seurustelemassa toistensa kanssa. Niin luontevaa, hersyvää kommunikointia, iloista puhetta ja kaikilla sama intohimon kohde- Dobermanni ( ja pojilta taisi löytyä vähän muutakin yhteistä autoiluharrastuksen tiimoilta ) . Kuinka ihaniin perheisiin pentumme jälleen pääsevät , en malta odottaa ensikesää kun pääsemme valjastamaan uutta sukupolvea esille. Olen uurastanut nyt reilu vuoden ja työ tuottaa hedelmää. Kohta He tulevat, varokaa ! I , A ja N - Pentueemme valjastetaan huipputerään ja esitellään teille ensikesän aikana!
