29. elokuuta 2018

Munuaisten kehityshäiriö - tunnistatko sairauden?




Olen kasvattanut koiria säännöllisen epäsäännöllisesti 25- vuotta 19 pentueen verran ja en ole koskaan joutunut tällaiseen tilanteeseen. Jokainen jalostuskoiramme on tutkittu- ja tutkitaan aina ennen jalostuskäyttöä ja ne ovat eläinlääkärin toimesta terveiksi todettuja. Kaikki pentueemme ovat aina eläinlääkärin tarkastamia ja mikrosirutettuja. Jokainen pentu tarkastetaan ennen luovutusta mikrosirutuksen yhteydessä, näin varmistetaan että tutkimustodistus on jokaisen pennun oma. Kaikki terveystuloksemme ovat julkisia ja löydettävissä Koiranet – tietokannasta. Olen SKL jäsen ja SDY ry. jäsen sekä sitoumuskasvattaja. Noudatan SKL kauppasopimusta sekä kasvatusperiaatteita. 

Koska meillä ei ole tapana salata mitään niin minun on pakko nyt kertoa teille todella ikäviä uutisia. Asioista puhutaan hyvällä ja pahalla, siksi tulen julkaisemaan kummankin koiran lääkärinlausunnot joten voitte lukea ja vetää omat johtopäätökset. Joskus kasvattaja toivoisi kuun taivaalta ja haltijakeijun olkapäälle. 

 Minulla on sellainen tilanne tässä viimeisimmässä pentueessa että kahdella nartulla on todettu vikaa munuaisissa. Se mitä muiden kanssa olemme olleet yhteydessä niin muilla pennuilla elämä soljuu normaalisti eikä ole ollut mitään ongelmia . Kysymys on ilmeisimmin synnynäisestä munuaisten kehityshäiriöstä ja ennuste on huono. Hilman kohdalla ilmeisen huono eli joudutaan lopettamaan lähiaikoina jos olen oikein ymmärtänyt, Sinnan kohdalla en osaa sanoa koska näyttävät harrastavan normaalisti ja lähtevät nyt IDC näyttelyynkin. 

En vielä tiedä miten nämä tarinat päättyvät mutta olen äärimmäisen pahoillani ja suruissani että näin on käynnyt.  Hirveä suru perheille ja kyllä- myös minulle. Ymmärrän hyvin perheiden kauhun, surun ja pettymyksen koska tunnen niin itse vahvasti, liian vahvasti.  Olen vain huomanut aikojen satossa että mitä enemmän kasvattaa ja kokemusta karttuu, sitä vähemmän tiedän ja tulee ajoittain eteen asioita mitä ei tienyt ikinä olevan edes olemassa.  Päässäni pyörii tuhat kysymystä ja tuntuu että oikeita vastauksia ei ole. 



Miten kasvattajan tulisi suhtautua tällaiseen ? 
Miten itse pääsen yli? 

Miten toimin että toimisin kasvattajana oikein? 

Onko sinulla kokemusta tästä sairaudesta? 

Tunnetko kasvattajan joka on kohdanut saman?