Tiedättekö että päivälleen 22 vuotta sitten syntyi meidän"
Pipsa" Bäbie´s Garden Rosa My Choice.
Pipsan pentue oli tehty minulle itselle-
Ihana Ronjan ja upean Lobon odotettu lapsi. Mutta onko siitä tosiaan jo 22
vuotta aikaa- oi kyllä! Kaivan mieleni
syövereitä ja mietin millainen koira hän oli…
Pipsa oli ...nyt kun mieti itseasiassa juuri sellainen kuin
BG koiran miellän. Avoin, ystävällinen, varustettuna hyvällä saalilla ja
ruokahalulla. Ei koira-aggressiivinen mutta piti arvonsa laumassa eikä
todellakaan ollut kenenkään astinlauta. Turhista ei koskaan räpisty, mutta
asiasta kopautettiin takaisin sopivasti. Hän oli lapsiystävällinen ja erittäin
perhekeskeinen koira. Yksi unohtumattomista. Kun hänet opetti vetämään, Michela
7 v otti pulkan koulun jälkeen, valjasti koiran ja lähti ajelulle. Jos lapsi
putosi pulkasta, Pipsa kävi noutamassa. Kun hän oli hommissa, ympäristö oli
ilmaa. Jos tehdään hommia, niin mitä sitä muista välittämään.
Katson Rudia. Hmmm. musta narttu on vaihtunut vuosien aikana
ruskeaksi urokseksi sattumien kautta mutta siitä huolimatta luulen, että olen säilyttänyt
tämän punaisen langan kasvatustyössäni tähän päivään saakka. Kotona on juuri
tuon tyyppinen koira edelleen. Olenko onnistunut jossain? En osaa sanoa mutta
omaan käteen ne sopivat kuin nakutettu.
On ominaisuuksia mitä en missään
nimessä halua koiriini ( esim. epävarmuus, pelko, aggressio ) ja on
ominaisuuksia mitä kuumeisesti janoan ( rohkeus tai toimintakyky) ja mitä ei ole koskaan
tarpeeksi. Muuten olen tyytyväinen, kun pystyn taiteilemaan näiden välissä ja löytämään
kultaisen keskitien. Minusta nimittäin hyvä harrastuskoira on myös aina hyvä
kotikoira. Sitä en tiedä onko kotikoirat aina hyviä harrastuskoiria.
Olenkin luvannut itselleni että seuraavaksi kotiin muuttaa
musta narttu pentu ja ei mikä tahansa vaan ihan aito BG pentu. Sen aika ei ole
ihan vielä mutta minulla on jo ajatuksia mielessäni
Viimeisempänä vaan ei vähäisempänä tämä pentue toi eläämäni
muutamia ystäviä, joiden matkaa seuraan vielä tänäkin päivänä vaikka rodut ovat
vaihtuneet ja elämäntilanteet muuttuneet. Halataan kun tavataan Tiina& Jake,
Tero & Anna, Kalle & Riika sekä Kati.
R- pentueen kanssa pääsin tuulettamaan ensimmäistä kertaa Erkkarin BIS junnu pokaalia, Roni nappasi sen kotiin. Näyttelyistä alkoi jo tuossa vaiheessa tulla kohtuullista tulosta vaikka Pipsa olikin ikuinen kakkonen typistettyjen keskellä. Se söi ihmisen mieltä ajoittain. Titta loisti näyttelyissä mutta minusta hienointa oli hetki milloin SKL palkitsi hänet merkittävästä kaverikoiratoiminnasta. Siitä lienee kiittäminen Tiina- emäntää joka oli alan pioneereja täällä Suomessa Titan kanssa.
Ihania koira, ihania perheitä , ihania muistoja
R- pentueen kanssa pääsin tuulettamaan ensimmäistä kertaa Erkkarin BIS junnu pokaalia, Roni nappasi sen kotiin. Näyttelyistä alkoi jo tuossa vaiheessa tulla kohtuullista tulosta vaikka Pipsa olikin ikuinen kakkonen typistettyjen keskellä. Se söi ihmisen mieltä ajoittain. Titta loisti näyttelyissä mutta minusta hienointa oli hetki milloin SKL palkitsi hänet merkittävästä kaverikoiratoiminnasta. Siitä lienee kiittäminen Tiina- emäntää joka oli alan pioneereja täällä Suomessa Titan kanssa.
Ihania koira, ihania perheitä , ihania muistoja
