Moikkuli
moi kaikille,
Ajattelin
pitkästä aikaa kirjoittaa ihan omia kuulumisia, kun koirarintamalla on ollut
hiljaista- siihen on omat syynsä. Minulla on ollut pidemmän aikaa ongelmia polvien
kanssa ja niitä on operoitu tässä reilun vuoden aikana yhteensä 5 kertaa. Tämä vuosi on siis melko uuvuttava ajanjakso. Oli viisas päätös luovuttaa SDYn puheenjohtajuus eteenpäin. Yhdistystyö on antoisaa ja opettavaista, mutta tarvitsin kaikki voimat. Oli oikea päätös olla itsekäs tässä kohtaa. Lisäksi on ollut muutakin sairautta
perheessä niin tuntuu että voimat eivät ole riittäneet kaikkeen edes normaalissa elämässä.
Kyllähän
se pentukuume nostaa ajoittain päätään ja pettymys oli valtava, kun Kita jäi
tyhjäksi. Noh, ensi keväänä yritämme uudemman kerran , josko saisimme pieniä
bullivauvoja maailmalle. Dobermannin vauvoistakin haaveilen, BG Billion Dollar Baby
alkaa olla rouvas iässä ja pitäisi käyttää sydäntutkimuksessa. Alkaa olla
viimeiset hetket, jos mielin saada I pentueelle sisarruksia. Ne ovat kyllä
ajatuksia ensikesälle, joten vielä on aikaa parannella ja voimaantua rauhassa.
Ja
kyllä tässä on saanutkin levätä. Koko kesä meni toipuessa pitkälle syksyyn, kun
mikään ei näyttänyt onnistuvan. Jalka ei taivu vieläkään kuin reilu 90 astetta,
joten jos parannusta ei tapahdu kuukauden sisällä, pääsen jälleen
narkoosimanipulaatioon Joulukuussa. Jumppaa Jumppaa jumppaa, siitä on tämä vuosi
tehty. Noh, jumpalla on ollut oikein mukavia sivuvaikutuksia joten en valita :D.
Pimeys
on vallannut taas maailman puoleksi vuodeksi, on se hetki jolloin annan Jouluhulluuden
vallata hiljalleen mieleni. Siitä on hyvä ammentaa voimaa pimeyteen.
Siitä
voisin kertoa lisää seuraavaksi, koska se vaatii ihan oman tilansa.
Onneksi pakkanen on vallannut maailmani ja kuulas aurinkongonpaiste antaa energiaa. Taidan miettiä jotain pyhäinpäivä herkkuja ja koristeluja ajankuluksi...
