Tämä polvihomma on tehnyt sen, että en edes muista koska
olisin nukkunut kokonaisia öitä. Pärjään hyvin kun herään vain 5-7 kertaa
mutta viikkoon mahtuu muutamia öitä, kun heräilen 10-20 kertaa. Pitkällä aikavälillä huomaan, että kroppa ja mieli
on todella väsynyt ja palautuminen on kehnoa. PT n kanssa olemme yrittäneet
ratkoa yhdessä ongelmaa ja nyt pientä edistystä on tapahtunut!
Pimeys aiheuttaa entistäkin väsyneemmän olon ja en tahdo
pysyä hereillä iltaisin 19 eteenpäin. Olenkin kehittänyt itselleni tekemistä
koko illaksi ja päästän itseni sohvalle vasta 20 hujakoilla jonka jälkeen
tipahdankin aika lailla yhdeksään mennessä. Mutta… siksi viikko aikataulu pitää
minut liikkeessä, liike tekee hyvää kropalle ja jaloille (Vaikka aina ei tunnu
siltä) ja lopuksi myös mielelle.
 |
| Tuskien taival alullaan... |
Syömisestä haluan kertoa myös kuulumisia. Pimeys on aiheuttanut sen, että laihduttaminen ei ole onnistunut. Olen 20 kg tavoitteesta
jäljessä n. 4 kg. Kalorit pitäisi pudottaa 1400 tai alle että jotain tapahtuisi
ja en nyt vain jaksa. Positiivista on se, että syömisen tavat ja rytmi ovat
melkein hallinnassa. Sanon että melkein koska vaikein aika on tulossa juurikin
näillä näppäimillä ja en halua tuhota 9 kk työtä. Syön tiedostavasti mutta en
kieltäväsi. Panostan arkeen ja annan löyhää viikonloppuisin. On niin paljon nyt
kaikkea juttuja tulossa, että dietti-isyöminen on yksinkertaisesti hankalaa ja
pitäisi kantaa omia eväitä mukana ja siihen en suostu. Se ei ole minun
normaalia elämää ja siksi kieltäydyn siitä. Mutta mitä voin tehdä, on syödä
vähemmän ja harkitummin laadukasta - Arkena vähän vähemmän ja antaa nyöriä
viikonloppuna.
Liikkeessä pysyn PT- treeneillä, käymme perheen kanssa
yhdessä salilla ja uimassa. Salitreeneissä panostan inhokki soutuun, pyöräilyyn
ja crostraineriin. Soutu ja pyöräily ei
oikein luonnistu vajaan liikeradan takia leikatun proteesin kanssa mutta on
hyvää harjoitusta ja pakkomanipulaatiota omaehtoisesti. Crossari ottaa kunnon
päälle mutta se onkin vempele, jossa olen ylittänyt itseni, taidan salaa pidän
siitä sittenkin. Näiden lisäksi treenaan kotona coret, kehonhuoltotreenit sekä jumpattomille
päiville teen mielelle rentoutusharjoitukset. Nämä ovat toimenpiteet tähän
hetkeen, katsotaan mikä tilanne on joulukuun alussa. Tilanne polven osalta on
sellainen, että jos jalka ei taivu joulukuussa yli 100 astetta, joudun
uudestaan narkoosimanipulaatioon. Yritän välttää sen kaikin keinoin koska pääni
ei kestäisi sitä taas. Jatkan siis jumppaamista täysiä.
Näiden toimenpiteiden lisäksi kävin viime viikolla
urheiluhierojalla koska reisi- ja pakaralihakset ovat olleen aikamoisessa
prässissä puutteellisen polvikulman takia. Käytän jalkaa väärin jatkuvasti ja
se on aiheuttanut uusia ongelmia lihaksistossa. Jo ensimmäinen käynti lupaa
hyvää ja varaan tälle viikolle uuden ajan. Näen siis jälleen valoa tunnelin
päässä. Lihassärky on helpottanut ja leikatun polven tilanne on parempi. Leikkaamaton
polveni on kovilla ja odottaa omaa vuoroaan kiltisti. Hänen vuoro tulee mutta
vasta silloin olen vielä reilu 10- 15 kg kiloa kevyempi ja leikattu polveni
toimii moitteettomasti. Näin olen päättänyt. Eli ensi syksynä siis.
Tästä tulikin pidempi kirjoitus ja aika henkilökohtaisiakin
asioita mitä en ajatellut aluksi laittaa. Noh, tässä ne nyt ovat ja jatkan
kirjoittelua varmaan ahkerammin. Mietittiin PTn kanssa, että jos kirjaan
asioita ylös, saisin pidettyä tiedostavasti mielen kuria paremmin yllä- Niin tekemisen kuin syömisenkin suhteen.
Energistä työviikkoa, meidän kodin tekstiilit on vaihdettu ja alan suunnittelmaan talon juhlavalaistusta...
Marina
