Hän on iloinen, hän on vallaton. Hän on kiltti, hän on suloinen.
Hän on BALT JUN MVA, FI JMVA EE JMVA LT JMVA LV JMVABäbie’s Garden Knocking on Heavens Doors
eli kavereiden kesken Karkki!
Vuosi pikkuneidin kanssa on vierähtänyt ihan tuhottoman nopeasti. Häneen on ollut ihana tutustua, ja mikä kertakaikkisen mahtava tyyppi sieltä onkaan löytynyt. Karkilla ei ole koskaan huonoa päivää. Joku onkin joskus sanonut että Karkin motto on ”
oumaigaad ”, koska melkein kaikki nyt vaan sattuu aiheuttamaan neidille riemuhepuleita.
Arki Karkin kanssa on vähintäänkin helppoa. Kotona ollaan, halitaan, syödään, nukutaan ja nujutaan velipojan kanssa. Ulkona tutkitaan tarkkaan hajuja ja ollaan kiinnostuneita ympäristöstä, mutta kellekään ei tarvitse rähistä. Metsässä juostaan pää viidentenä jalkana, kun on niin lystiä hyppiä mättäältä toiselle.
Vuosi pikkuneidin kanssa on vierähtänyt ihan tuhottoman nopeasti. Häneen on ollut ihana tutustua, ja mikä kertakaikkisen mahtava tyyppi sieltä onkaan löytynyt. Karkilla ei ole koskaan huonoa päivää. Joku onkin joskus sanonut että Karkin motto on ”
oumaigaad ”, koska melkein kaikki nyt vaan sattuu aiheuttamaan neidille riemuhepuleita.
Arki Karkin kanssa on vähintäänkin helppoa. Kotona ollaan, halitaan, syödään, nukutaan ja nujutaan velipojan kanssa. Ulkona tutkitaan tarkkaan hajuja ja ollaan kiinnostuneita ympäristöstä, mutta kellekään ei tarvitse rähistä. Metsässä juostaan pää viidentenä jalkana, kun on niin lystiä hyppiä mättäältä toiselle.
Eikä Karkki ole lainkaan hassumpi koira harrastuksissakaan, vaikka ei ehkä ihan sitä turboahdetuinta moottoria olekaan saanut. Tai mistä sitä tietää vaikka sekin vielä ajan kanssa löydettäisiin 
Karkin kanssa ollaan aloiteltu niin tottiksen, rallytokon, agilityn, valjakkourheilun kuin pk-jäljenkin saralla. Etenkin jäljellä Karkki on edistynyt ihan hurjaa vauhtia. Keppien ilmaisu on tarkkaa ja terävää, joten eiköhän me ennemmin tai myöhemmin pyritä pääsemään kokeeseen! Agilityä ollaan tehty maltillisesti, mutta eteenpäin kuitenkin. Erilaiset ohjaustekniikat alkavat olla tuttuja, ja pienet radanpätkät menevät pääasiassa oikein mallikkaasti. Karkki on dobbereille ominaiseen tyyliin putkihullu, joten meillä on välillä pieniä erimielisyyksiä siitä miten se rata menee 
Valjakkohommat on puolestaan melko alkutekijöissään, ja tarkoitus olisi Michelan kanssa jatkaa treenejä kunhan kelit viilenee. Tottista ollaan tehty kesän ajan suht säännöllisesti, ensimmäisenä tähtäimessä bh-koe. Vielä ei tarvitse alkaa koetta varailemaan, mutta eiköhän senkin aika jossain kohtaa lähitulevaisuutta tule Karkin mielestä vauhtilajit ja päätön rällääminen on hurjan paljon kivempaa kuin tylsän tottiksen hierominen, joten hihnanjatke on ollut ihan uusien haasteiden parissa tämän rusakkoneidin kanssa. Onneksi hihnanjatkekin on jossain määrin oppivaista sorttia, niin eiköhän me kultainen keskitie löydetä, ja saada se tottiskin maistumaan vähintään yhtä hyvältä kuin hookoon lihapullat.
Ja ollaanhan me näyttelyissäkin käyty. Minähän en ole sitten lainkaan näyttelyihmisiä, mutta niin vaan Pipana heti junnuiän saavutettuaan alkoi Jennin ja Minnan johdolla koluamaan Suomea ja Baltiaa, lopputulemana neljän maan + Baltian junnuvaliotittelit minimikäynneillä. Ei siis mikään turha tapaus, löytyy niin ulkonäköä kuin pään sisältöäkin. Se on minun pieni Karkki 
Onneksi tässä pentueessa oli vain yksi ruskea tyttö, koska muuten tämä aarre olisi voinut lipua ohi.
Kiitos Marina tuhannesti kun luotit tämän kertakaikkisen mainion ruskean juuri minulle 
Kesäterveisin, Henna
Karkin kanssa ollaan aloiteltu niin tottiksen, rallytokon, agilityn, valjakkourheilun kuin pk-jäljenkin saralla. Etenkin jäljellä Karkki on edistynyt ihan hurjaa vauhtia. Keppien ilmaisu on tarkkaa ja terävää, joten eiköhän me ennemmin tai myöhemmin pyritä pääsemään kokeeseen! Agilityä ollaan tehty maltillisesti, mutta eteenpäin kuitenkin. Erilaiset ohjaustekniikat alkavat olla tuttuja, ja pienet radanpätkät menevät pääasiassa oikein mallikkaasti. Karkki on dobbereille ominaiseen tyyliin putkihullu, joten meillä on välillä pieniä erimielisyyksiä siitä miten se rata menee Valjakkohommat on puolestaan melko alkutekijöissään, ja tarkoitus olisi Michelan kanssa jatkaa treenejä kunhan kelit viilenee. Tottista ollaan tehty kesän ajan suht säännöllisesti, ensimmäisenä tähtäimessä bh-koe. Vielä ei tarvitse alkaa koetta varailemaan, mutta eiköhän senkin aika jossain kohtaa lähitulevaisuutta tule Karkin mielestä vauhtilajit ja päätön rällääminen on hurjan paljon kivempaa kuin tylsän tottiksen hierominen, joten hihnanjatke on ollut ihan uusien haasteiden parissa tämän rusakkoneidin kanssa. Onneksi hihnanjatkekin on jossain määrin oppivaista sorttia, niin eiköhän me kultainen keskitie löydetä, ja saada se tottiskin maistumaan vähintään yhtä hyvältä kuin hookoon lihapullat.
Ja ollaanhan me näyttelyissäkin käyty. Minähän en ole sitten lainkaan näyttelyihmisiä, mutta niin vaan Pipana heti junnuiän saavutettuaan alkoi Jennin ja Minnan johdolla koluamaan Suomea ja Baltiaa, lopputulemana neljän maan + Baltian junnuvaliotittelit minimikäynneillä. Ei siis mikään turha tapaus, löytyy niin ulkonäköä kuin pään sisältöäkin. Se on minun pieni Karkki
Onneksi tässä pentueessa oli vain yksi ruskea tyttö, koska muuten tämä aarre olisi voinut lipua ohi.
Kiitos Marina tuhannesti kun luotit tämän kertakaikkisen mainion ruskean juuri minulle
Kesäterveisin, Henna