Koirankasvatuksessa on 2 suurta ongelmaa : Jos teet tätä työnä ja sinun pitää saada siitä myös rahaa, sinun pitää pyörittää massaa, ja massaan mahtuu kaikenlaista. Tai sitten olet kotikennelin pitäjä ja rakkaudella kasvatat sillä ainoalla koiralla mitä on.
Myös rahalla on merkitystä. Paljonko olet valmis panostamaan? Harrastus tuppaa viemään enemmän kuin tuomaan jos tämä ei ole kokopäivätyötä. Paitsi säästökohteita voi olla useita ja pentutehtailu ja trokaus on ehdottomasti kannattavinta. Ei järjestäytyneen kasvattajan kuluja, ei takuuta. Coccabooblet ja muut sekarotuiset rakit maksavat saman tai enemmän kuin oikea rotukoira ja sitä maailmaa ei sitten valvo ketään. Ehkä verottaja jossain kohtaa kiinnostuu- ehkä.
Sitten on se toinen katsontakanta käyttökoirissa: toiset kasvattavat ominaisuudet edellä, toiset ulkomuoto edellä ja kaikki harmaan sävyt välistä unohtuvat koska mennään yhtä asiaa kohti. Riittää että koira vain puree niin perkeeleesti tai vetää hulluna tai nenä on kuin oppikirjasta. Rotumääritelmät unohtuvat ja kokonaisuus. Ääriajattelu on aina vaarallista oli kyse mistä tahansa tekemisestä.
Mun motto on alusta saakka ollut että haluan kasvattaa koiria niin että omistaja voi olla ylpeä koirastaan ja kertoa rinta rottingilla mistä kennelistä koira on hankittu. Muussa tapauksessa olen epäonnistunut. Se pitää sisällään paljon enemmän kuin nyt puhutaan mutta.... eikö nämä asiat pitäisi olla itsestään selviä 😉. Anycase, vaikka olisi mitkä yhteiskunnan määrittelemät kriteerit, se ei riitä. Ne kriteerit pitää olla istutettuna kasvattajan omassa päässä. Pitää erottaa oikea väärästä ja kanttia sekoittaa musta ja valkoinen. Tsekkaa rotumääritelmä ( kaikilta osin) ja sitä kohti sitten 🥂
