Kasvattajan VASTINE kirjoitukseen Mini Bulletin 2/2023 kirjoitukseen KALLISTA ON …MUTTA PAKKO NE ON HOITAA

 

Lehti on aina odotettu lukupaketti hyvine artikkeleineen ja kivoine juttuineen ja kuvineen. Tällä kertaa joukkoon oli eksynyt yksi juttu missä sekoittuvat kummallisesti eläintenhyvinvointilaki ja bullterrierien purenta yhdistettynä jalostusneuvontaan päättyen säästövinkkeihin kasvattajalle. Kirjoittajalla on mennyt puurot ja vellit sekaisin ja kasvattajalla taas meni kahvi väärään kurkkuun 😄. Ja koska minä olen Minä, en pysty istumaan hiljaa vaan pakko oikaista muutama asia noin yleensä. Joku voisi luonnehtia minua hankalaksi ihmiseksi mutta pidän että asioita puhutaan suoraan ja totuudenmukaisesti. En oikein jaksa muuta koska se on turhaa. 

Uusi eläinten hyvinvointilaki korostaa eläinjalostuksen merkitystä tulevaisuudessa. Jalostuksella tulee pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jalostuksessa tulisi käyttää fyysisesti ja psyykkisesti terveitä eläimiä, joiden voidaan olettaa periyttävän näitä ominaisuuksia myös jälkeläisilleen- Kokenut kasvattaja toki ymmärtää, että yhdistäessään kaksi tervettä koiraa yhdistettäessä tulos voi olla myös muuta mitä on suunniteltu. Mutta palataan hyvinvointilakiin, jonka kirjoittaja tuo kummallisella tavalla esiin ja kehoitta kasvatinomistajia haastamaan kasvattajia oikeuteen purentavirheen takia ja vaatimaan korvauksia. SKL kanta hyvinvointilakiin on kriittinen nimenomaan koskien mm. koirien jalostusta. Siirtymäajaksi on määritelty 5 vuotta mikä on Suomalaisessa koirankasvatuksessa keskimäärin yksi sukupolvi.

Yhdessä sukupolvessa ei ihmeitä saada aikaiseksi (vaikka kirjoittaja näin väittääkin purennan osalta) Pentutehtaat toki ympäri maailman pystyvät tuottamaan tuossa ajassa kaksi, ja pahimmassa tapauksessa kolmekin sukupolvea. Suomalainen kääpiöbullterrierikasvattaja haluaa kasvattaa terveitä ja pitkäikäisiä koiria ja hyvin nuoria koiria meillä ei edes käytetä jalostukseen. Suomessa kasvattajat tutkituttavat yhdistelmänsä terveyttä laajasti, samoin kasvattejaan. Olemme ehdottomasti kääpiöbullimaailman mallimaa noudattaen kaikkia ohjeita, suosituksia, lakeja ja säädöksiä. Onhan meillä tällä hetkellä maailman kirein Pevisa, joka sulkee jo lähtökohtaisesti suurimman osan populaatiosta pois jalostuksesta. Kirjoittajan tahtotila on hyvin subjektiivinen ja Suomessa kääpiöbullterrierin jalostamisen kannalta katastrofaalinen näin esitettynä.  

En vastusta (liian tiukkaa) Pevisaa enkä hyvinvointilakia. Kasvattajana pidän koiran terveyttä ja luonnetta tärkeimpänä asiana jalostuksessa mutta sen saavuttamiseksi oikeusistuin, kasvattajien uhkailu ja kiristys ovat vääriä keinoja edetä. Kukaan ei halua kaunista näyttelykoiraa, jos se on hullu vitipää, joka rapsuttaa itseään kotona päivittäin. Nimittäin kirjoittaja unohtaa, että rodussamme on paljon muutakin kuin koko ja purenta. Kasvattajan voi viedä oikeuteen näköjään kirjoittajan mielestä myös allergisen koiran, herkkävatsaisen koiran, hullun koiran. Koiran, jolla on munuaisvika, koiran, jonka sydän reistailee… Muutamia perinnöllisiä vikoja mainitakseni. Koiran suussa voi olla yläpurenta, alapurenta, kulmurit sisällä, koko hampaisto sikinsokin. Onko kirjoittajan mielestä fataalit, koiran tappavat sairaudet jotenkin vähemmän korvattavia kuin hoidettavat sairaudet? Tekstissä esiintyy myös kummallinen väittämä, että purentavirheet korjataan 1–2 sukupolvessa. Jos näin olisi – olisiko meillä tätä ongelmaa?

Luonnonvarakeskuksenasiantuntijalla, tutkijalla, kokeneella koirankasvattajalla ja rekikoiraharrastaja Riitta Kempellä on selkeä näkemys nykyisestä tilanteesta: ”Uuden eläinten hyvinvointilain yhteyteen tarvitaan varsinaista lakitekstiä tarkempaa lainsäädäntöä, johon lakia toimeenpaneva valvonta voi tukeutua. Asetuksessa tulee säätää tarkemmin vioista, jotka sulkevat eläimen pois jalostuksesta. Samoin siitä, mitkä ovat ne perinnölliset viat ja sairaudet sekä toimenpiteet, joita kaavailtu eläinlääkärien ilmoitusvelvollisuus koskee. Mahdollisesti sairaan jälkeläisen tuottava jalostusyhdistelmä on Suomen eläinsuojelulain mukaan kielletty, mutta tällä hetkellä ei ole muodostunut toimivaa oikeuskäytäntöä siitä, kuinka tätä osaa laista tulisi tulkita ja missä tilanteissa sitä pitäisi soveltaa”. Kasvattajat, jotka noudattavat Pevisaa, Kääpiöbullterrierien jalostuksen tavoiteohjelmaa sekä muita yleisiä suosituksia, voimme hengähtää.

Koirajalostusta Suomessa ohjaavat rotuyhdistykset- meidän tapauksessamme rotua harrastava yhdistys Kääpiöbullterrierit RY yhdessä STJ kanssa. Yhdistyksessämme on nimetty jalostustoimikunta, jonka tärkein tehtävä on kerätä ja kartuttaa tietoa omasta rodusta. Jalostusta ohjaa rodun Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan ohjeistuksen mukaisesti jota rotuyhdistys – tai meidän tapauksessamme rotua harrastava yhdistys päivittää tiedon karttuessa.

Hyvinvointilakiin nojaten tätä tietoa tulee hyödyntää kaikkien kasvattajien saataville. Vain opastamalla, kouluttamalla ja jakamalla ajankohtaista tietoa omasta rodusta autamme kasvattajia tuottamaan terveempiä koiria. Yksittäiset kasvattajat tuottavat tietoa yhdistykselle ja yhdistyksen tehtävänä on jalostaa kerätty tieto luettavaksi koosteeksi jakaa ne takaisin kasvattajille ja jäsenistölle. Terveempiä koira ei synny uhkailulla eikä kiristämällä vaan faktoilla ja oikealla tiedolla. Koirien hyvinvointilaissa ei ole kyse ei ole yksittäisen ihmisen mielipiteestä, joka on ajatusten siirrosta paperille muuttunut totuudeksi mutta aina on toki mahdollista, että kirjoittaja on saanut jostain väärää tietoa.