BÄBIE´S GARDEN by Marina Kärkkäinen

Päivät ovat suhistaneet vauhdilla. Miihen on mahtunut paljon jännitystä ja yllätyksiäkin. Niin kuin olette lukeneet, Puolantuliaisena meillä oli 4 pentua vatsassa. Pippalla aikaisemmissa synnytyksissä on sattunut ja tapahtunut vähän liikaakin, päätin tehdä sellaista joka on oman arvomaailmaani vastaan- suunnitellun sektion. Kyllä, ja kerron nyt miksi. Ensimmäisen pentueenhan Pippa synnytti itse, pentue oli suuri mutta pitkittyneessä synnytyksessa meillä kuoli muutama pentu, mikä sekin on ihan luonnollista. Niin on käynnyt isojen dobemannipentueidenkin kohdalla.Toisen pentue oli vieläkin suurempi ja siinä olikin sitten komplikaatiota kerrakseen kun vatsa oli niin täynnä että supistelemaan ei mahtunut tai mitä ikinä sitten olikin syy että supistuksia ei tullut aikka vedet menivät. Sitten meille sattui se " juttu" . Taas pentulatikossa oli 5 pentua. Olihan oppitunti rankimmasta päästä. Tähän synnytykseen valmistauduin huolella, ikävä kyllä 63 vrk oli perjantaina ja viikonlop...

  Jos jotain tekstiä on ollut vaikea aloittaa ja kirjoittaa, niin on kyllä ollut tätä Avan muistokirjoitusta. Ja miksi se on ollut niin vaikeaa? Kasvattaminen on harrastus mutta myös elämäntapa ja tähän koiraan linkittyy kokonainen yksi elämänvaihe ja pala kasvattajan identiteettiäni. Kun hautasin Avan, hautasin yhden narttulinjani, kolme todella rakasta ja tärkeää koiraa elämässäni. Hautasin samalla paljon yritystä, haaveita, unelmia ja upeita suunnitelmia. Sattumat käänsivät sivua kirjassa eteenpäin ja lopuksi sulkivat tämän luvun minun kasvattajan kirjassani. Kasvattaja voi kerralla menettää paljon asioita mutta voi myös saada, jos pitää sydämen ja kotioven auki. Tämän nartun ansiosta sain myös paljon ja myös opin. Opin itsestäni ja arvomaailmastani ja millaisia koiria haluan ja yritän kasvattaa. Mikä on oikein ja mikä väärin? Jalostuksesta luopuminen oli tuskallista, koska silloin ei vielä selkiä kuvattu juurikaan eikä niistä mitään virallista lausuntoa saanut, myöhemmin kyllä....