Näytetään tekstit, joissa on tunniste kääpiöbullterrierin pentuja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kääpiöbullterrierin pentuja. Näytä kaikki tekstit

23. helmikuuta 2024

Peppi on astutettu Lordilla!

 

Vihdoinkin uutisia mitä on odotettu pitkän aikaa! Peppi kävi risteilemässä Tallinnassa ja treffaamassa puolalaista poikaystäväänsä. Joten toivomme pentulaatikkoomme pääsiäisen tienoilla pikku palleroisia. Ultra on parin viikon päästä mutta mamman vatsa on jo turvoksissa, häntä kovasti väsyttää joten merkit viittaavat oikeaan suuntaan. Odotetaan vielä hetki niin saadaan vahvistus asialle.


Vihdoinkin voin avata varauskirjan ja alkaa lupailemaan pentuja! 

Saammeko ylpeänä esitellä tulevan pentueen vanhemmat: 


ISÄ: EST JUN CH ENTHUSIASM EWIMARK 



Lord on tutkittu terveeksi kaikin osin. Hänellä on terve iho eikä hän kärsi mahaongelmista. Purenta on oikea saksipurenta ja kokokin mukavat n. 36cm . Lordin kaikki viralliset terveystiedot, näyttelytulokset sekä jo olemassa olevat pentueet löydät EKL sivuilta ( klikkaa täältä )


EMÄ: FIN CH BÄBIE´S GARDEN A MILLION DOLLAR BABY 


Tämä pentue on pippurisen pikku Pepin toinen. Peppikin on terveeksi tutkittu, rautavatsainen ja terveihoinen suloinen äitikoira. Pepin purenta on oikea saksipurenta ja koko on 34 cm. Pepin tietoihin pääset tutustamaan Koiranetissä. Sieltä löydät myös muut koiramme ja heidän terveystulokset

Jos alkukesän pentu on suunnitelmissa, katsotaan josko meidän pentulaatikosta löytyisi sinulle oma minivauva. 

26. heinäkuuta 2022

Pippan astutusmatka

 

Selasinpa tuossa blogia ja huomasin että en juurikaan enää kirjoittele ja kun tulee jotain, on enemmän kuvia kuin sanoja. Joskus on ollut näköjään enemmän sanottavaa ja kerrottavaa kuin nykyään.

Sitten on ollut aika dobermannipainotteista mutta yritän ryhdistäytyä asian kanssa. Olisi niin paljon kerrottavaa, hienoja tuloksia – valioita ja voittajia tai matkakertomuksia kuvineen mutta aloitetaan meidän reissusta Puolaan vaikka nyt ensiksi.

 

Pippan astutusmatka

 

Pippahan aloitti juoksut loistavasti juuri ensimmäisenä lomapäivänäni. Normaalisti olen astuttanut hänet 16–18 päivinä erittäin tuloksekkaasti. Laskeskelin että lähtisimme matkaan rauhallisesti joko lauantaina tai sunnuntaina. Katselin koiraa loppuviikosta ja päätin että otan ns. lähtöarvo proget 12 päivä ja teen matkasuunnitelmat sen mukaan. Varasin lääkärin ja ajelimme sinne kaikessa rauhassa klo 13.30 sain tuloksen kännykkään ja järkytys oli aikamoinen. Odotin arvoja väliltä 0.8–2.5 mutta ne olivat jo 5!

Paniikki: Meidän piti lähteä matkaan HETI eikä edes huomenna, aloin käymään lauttoja läpi ja saimme ehkä sen viimeisen paikan 16.30 lautalta. Satamassa piti olla 15.30 ja pakata ennen sitä. Noh, onneksi olen pakkaamisen mestari. Himaan, kamat kasaan ja menoksi. Oli ehkä nopein lähtö ikinä. Ei muuta kuin viestiä Monicalle ja Marekille että olisimme siellä jo sunnuntaina.

Sitten lauttaan, hullua ajoa yöhön saakka, hotelliin Latviassa yöksi, jotta pääsisimme seuraavana illalla varsinaiseen määränpäähän yöksi. Kyllä, 1200 km ajoa tuntui kyllä jo perskankuissa. Pääasia että olimme aikataulussa perillä. Ja ihme kyllä, olimme. Vähän jo hiki pääsi syntymään mutta saimme kaksi luonnollista ja onnistunutta astutusta peräkkäisinä päivinä vuorokausilla 14 & 15- Jännittää lopputulos mutta ei voi olla kuin tyytyväinen. Niin hyvin Kuba hoiti asiansa.

Sitten näistä astutuksista muutama (painava) sana. On se jännä, että kääpiöitä siemennetään, paria urosta, kun kyselin minulle leuhkitaan, että ei ole 17 vuoteen astutettu luonnollisesti. Kysyn vaan että mitä??? Ja tiedän että se on tapa tässä rodussa. Voin vain ihmetellä miksi? Eikö uros kykene astumaan? Ovatko nartut aggressiivisia? En ymmärrä? Lähtökohtaisesti koirien tulisi lisääntyä ihan keskenään. Pippan koko on toki ongelma pienelle urokselle mutta sitkeästi kaksi aikaisempaa ovat onnistuneet koostaan huolimatta. Vaikka selitin että narttu on hyvin ystävällinen ja helppo, siitä huolimatta minulle ehdotetaan keinosiemennystä- Skippasin. Joudun ehkä tulevaisuudessa joustamaan tästä mutta niin kauan, kun normaali astutus on mahdollista, muun kuin välimatkan ja aikataulutuksen takia- pidän siitä kiinni.


Opalplast kennelistä, koirista ja ihmisistä haluan kertoa teille myös jotain - Vaikka olen kasvattanut koiria vuodesta 1993 saakka tämä oli ensimmäinen kerta, kun sain Mikan mukaan reissulle- yhdistetty astutus ja lomamatka. Sanoin että hän voi jäädä hotellille mutta kas vain, siellä hän oli mukana ihastelemassa minun kanssani upeita bulleja- Stanttuja ja minejä. Monica esitteli Marekin kanssa meille koiria, pääsin keskustelemaan kasvatuksesta, koirista, rakenteesta, sairauksista- ihan kaikesta heidän kanssaan. Tuntuu kuin olisin kahden päivän aikana nähnyt ja oppinut enemmän kuin kolmessa vuodessa. Ahmin kaiken tiedon ja opin mitä minulle annettiin.  Meitä kohdeltiin niin hyvin, avoimesti ja ihanasti että olen ihan myyty. Koirat olivat kauniita, hyvin hoidettuja, ystävällisiä, avoimia ja iloisia. Voiko enempää pyytää? Ei mutta… kaiken kruunasi, että pääsin näkemään ja silittelemään B- ja C- pentueemme Vaaria, Saladin Opalplastia. Meidän vauvojen vaari! Siinä se oli täydessä tikissä ja kyllä olisi astunut Pippan siltä seisomalta sikäli lupa olisi annettu. Eli nämä urokset ainakin osaavat hommansa. Kaikki oli niin sujuvaa, helppoa ja kivaa. Toivon todellakin, että meillä on teille uutisia kuukauden päästä.


Kun alkujumpat reissusta oli suoritettu, suuntasimme ylöspäin Varsovaan, jossa viihdyimme kolme päivää. Varsova ei itsessään kuulosta hirveän mediaseksikkäältä mutta löysimme sieltä valtavasti nähtävää ja koettavaa. Ruoka oli hyvää, hotellit edullisia (niin kuin koko Puolassa) ja pääsin hieman shoppailemaankin. Mikan liikkuminen pyörätuolissa oli ajoittain hieman hapottavaa mutta vuoroin näin. Kolmevuotta sitten hän raahasi minua vastaavasti, joten oli revanssin paikka. Kipsi on jalassa vielä ainakin kuukauden ja painovaraus jalkaan 0. Näillä mentiin. Pyörätuoli, Mies, Koira ja Emäntä <3. Hyvin selvittiin.

Entä millaista on matkustaa koiran kanssa? No todella helppoa, siellä missä kassit, siellä ” koti” ja rauha. Minun ei ole ikinä (Yhtä koiraa lukuun ottamatta) miettiä tai stressata koiraa. Kukaan ei ole louskuttanut tai hajottanut paikkoja- Lolalla ei ollut muuta ongelmaa kuin avata ovet ja häipyä. Tai se oli siis minun ongelmani, miten saada pidettyä se jossain sisällä.  Pippan kanssa matkustaminen on erittäin helppoa ja mutkatonta. Ylipäätänsä heti kun astut suomen maankamaralta ulos, koirat ovat tervetulleita joka paikkaan. Vaikka oli helle, se ei ole ongelma koska koira oli mukana koko ajan. Kauppakeskuksissa oli itseasiassa pahimpaan hellepäivään paljon parempi olla kuin ulkona katselemassa nähtävyyksiä. Ravintolaan pääsi aina, ikinä ei tarvitse miettiä voiko/ saako/ pääseekö. Kannustan siis kaikkia reissaamaan koirien kanssa, se on helppoa ja mutkatonta- Niin kauan kun määrät pysyvät kahdessa per henkilö- heh.



25. heinäkuuta 2022

KÄÄPIÖBULLTERRIERIN PENTUJA - Finger crossed


Pippa on astutettu Kuballa heinäkuussa Puolassa.

Odotamme pentujen syntyvän syyskuun puolenvälin jälkeen. 

Etsimme pennuillemme aktiivisia koteja jotka haluavat käydä näyttelyissä ja harrasta koirilla jotain mukavaa. Vaikka kyse on kääpiöstä, energiaa riittää taatusti agilityyn, Rally-tokoon tai muuhun puuhasteluun. Ministä on moneksi ja pienestä koostaan ja laiskasta maineesta huolimatta varaudu energia pommiin. 


CONSTANTINE OPALPLAST 

( Viewpoint od Valdei Arish- Miss Dior Opalplast)





LAD: Terve

PLL: Terve

LP: Terve

Munuaisarvot: normaalit

Dobbler / Sydän: Terve

Koko: 36cm

Purenta: Tiivis saksipurenta





SKYBAR MILANO 

( Bulliebomba´s Gourdie Gothic - Skybar Cloude Nine)




LAD: Terve

PLL: Terve

LP: Terve

Polvet: Terveet

Munuaisarvot: normaalit

Dobbler / Sydän: Terve

Koko: 40cm

Purenta: Tiivis saksipurenta


17. syyskuuta 2021

Onko sinulla koirakaverina kääpiöbullterrieri vai onko kyseinen rotu haaveissa ja hankintalistalla?


 

Suomen Kääpiöbullterrierit ry on minibulli-ihmisten oma rotukerho, joka julkaisee Minibulletin-jäsenlehteä, jossa on asiaa ja ajatuksia kääpiöbullterriereistä kera vinkkiviitosten ja kikkakuutosten mitä on elo ja arki tämän rodun kanssa.


Tutustu Suomenkääpiöbullterrieriyhdistyksen toimintaan ja vastuullisiin kasvattajiin täällä

Hanki AINA PENTUSI vastuulliselta,, yhdistyksen jäsenenä olevalta kasvattajalta.



10. maaliskuuta 2021

Minipalleroiden ensimmäiset viikot

Täytyy kyllä sanoa että aika vierähtää hirveää kyytiä palleroiden kanssa. Jotain videonpätkää olen laittanut FB BG sivulle mutta pääasiassa olen julkaisuut omassa fiidissäni kuvia ja päivän askareita. Noh, koska kyse on kääpiöistä, niin askareet ovat lähinnä olleet syöminen ja nukkuminen 😋. Pippa on hoitanut pennut niin hienosti kuten ensimmäiselläkin kerralla, joten kasvattajalle on jäänyt tarkkailijan rooli- ja hyvä niin. 

Suruakin on ollut pikku Mufan haavojen ja jalan paranemisen kanssa mutta aika näyttää mitä siitä tulee. Käytimme hänet ortopedillä ja saimme alkuohjeet. Huomenna Mufa saa kylään ihan oman fysioterapeutin. Hän pääsee jumppaamaan päivittäin kanssamme ja vesijumppakin on tiedossa. Yritämme kovasti saada jalkaa toimimaan niin, että se toimisi hyvänä tukijalkana tulevaisuudessa. Yritämme parhaamme siis.  Kun jalka saadaan toimimaan, tarkoituksena olisi löytää hänelle koti jossa ei olisi ihan pieniä lapsia eikä toisia koiria. Olisi hyvä että hän saisi mennä hötkytellä omia menojaan toimittaen lemmikkieläimen virkaa ja touhuta omia aikojaan ilman rasitteita muista koirista ja painimisleikeistä nyt aluksi. Kunhan vahvistuu ja kehittyy niin sitten asia onkin eri. Mufa on siis toistaiseksi vedetty pois myynnistä, mutta jos tiedät jonkun joka olisi valmis antamaan kodin pikkumiehelle- minulle saa vinkata. 




Kaikki pennut voivat hyvin ja ovat varsinaisia pallomaseja. Tällä viikolla he ovat alkaneet jo seurustelmaan hampaidensa kanssa ja aloittelevat kiinteän ruuan syömistä. Maitoa on äidillä piisannut joten hiukka on ollut nirsoa porukkaa. Jauheliha/ kermaviili- sotku tosin uppoaa kansaan kuin häkä.  Ensiviikolla aletaan järsiä kanankauloja, ydinluita ja muita jänniä juttuja että ei tarvi ihmisä syödä terävin pikku naskalihampulein 😁. Nyt mennään harjoitteluruualla ja päälle otetaan hörpyt maitobaarista. 





Liikettä on jo havaittavissa jonkun verran. Pentuaitaus on tullut aktiiviseen käyttöön ja lepolassedonitsi on heivattu Rudille takaisin. Aitaus on toki auki kun tässä kotona olemme päivät pitkät pääksytysten ja siksi pikku seikkaijijat ovat alkaneet tutustua olohuoneeseen. Menee varmaan muutama päivä niin työhuoneen ovi varmaan pitää sulkea että saa rauhassa töitä tehdä. Laitan nyt muutaman kuvan päiväruokailusta ja lupaan ottaa jossain vaiheessa ihan oikeitakin posetuskuvia. Menee varmaankin ensiiviikolle johonkin kohtaan. Eipä tässä kohtaa kumempaa, nautitaan ihanista aurinkoisista pakkaspäivistä ja lullutellaan vauvoja. 

16. helmikuuta 2021

Kuulumisia


Nyt pääsette lukemmaan sellaista mitä moni ei blogiinsa kirjoita eikä ääneen puhuta-  Toki sanotaan että olen kuullut että jollain on tai joku koira on tai joku kasvattaja joka... Joku on kummallinen tyyppi, se on olemassa, sille sattuu ja tapahtuu, Joku tekee, sotkee  ja sanoo asioita mutta kukaan ei tiedä kuka Joku on mutta kaikki tietää että jollekin on sattunut. Meille se sattui ja kerron teille miten, ja minä en ole Joku. Siihen tarvittiin 27 vuotta, 22 pentuetta ja kolmas kääpiöbulli pentue jonka äiti on Pippa.

Pippan edellinen pentue syntyi luonnollisesti pienellä avustuksella, koko pentuaika meni hyvin, hän on ollut loistava Äiti kaikinpuolin. Pentueen hoito on ollut helppoa ja vaivatonta huolellisen, varovaisen ja huolehtivan äitikoiran kanssa. Sanoin tuolloin että olisin voinut heittää pennut ja emän kannon nokkaan ja olisivat selvinneet koko sakki. Se kertoo kuinka täydellinen Äiti hän on.

Synnytys käynnistyi vesien menolla ja aloimme odottelemaan supistuksia, joita ei sitten koskaan tullut. Lähdimme iltayöstä lääkäriin katsomaan tilannetta ja Pippa saikin kalkkia ja oksitosiinia. Ultra näytti että asialla alkaisi olemaan jo kiire saada pentuja ulos. Vielä odotettuamme jonkin aikaa, ei synnytys vain käynnistynyt ja aikaa oli kulunut jo sen verran että edessä oli hätäsektio. Pennut oli saatava ulos niin pian kuin mahdollista. Laatikossamme on nyt kotosalla 1 valkoinen uros ja 4 narttua ( valkoinen, musta brindle sekä 2 tricoloria)

Kotiuduimme aamuyöstä ja Pippa alkoi raivoisasti hoitamaan pentuja. Istun vieressä ja yritän hillitä hoitohimoja ja jossain vaiheessa havahdun että pennuissa on verta. Verta on joka puolella ja olen täysin järkyttynyt ja hämilläni mitä tapahtuu. Olen ollut pentujen kanssa koko ajan, Pippa ei ole agressiivinen eikä vihainen, päinvastoin, hän hoitaa pentuja hulluuteen saakka. Joudun ottamaan pennut pois ja tutkimaan mitä on tapahtunut. Kolmessa pennussa on vaurioita, valkoisella tytöllä minimaallisia mutta ainoa uroksemme on vaurioitunut molemmista korvistaan ja toisesta lavasta. Myös mustabrindle tytöllä on korvassa ja hännänpäässä vaurio. KAIKKI tämä tapahtui minun ollessa paikalla pentujen ja Pippan kanssa. Laitoin välittömästi yöllä viestiä eläinlääkärillemme, joka tulikin heti aamusta käymään ja tutkimaan pennut. Saimme haavahoitoohjeet, salvat ja urokselle antibiootti kuurin. Selvisimme säikähdyksellä ja kahdella vaurioituneella pennulla. 

Mutta miksi näin kävi?

-        Pippa on hyvä äiti

-        Oma väsymys ja valvominen

-        Pippan hoitaessa pentuja ei ollut mitään epänormaalia, paitsi nyt jälkikäteen ajateltuna kirputtaminen.  

-        Pippa ei ollut agressiivinen eikä pennut huutaneet kipuaaneikä ollut mitään mistä olisin voinnut havaita että jotain poikkeavaa oli tekeillä.

-        Puutteellinen tieto ja osaaminen miten narkoosilääkkeet vaikuttavat koiriin ja varsinkin bulleihin – ja tätä en aamuyöntunteina osanut ajatella. Nyt olen saanut kuulla että bulleilla narkoosilääkitys voi aiheuttaa runsaasti käytöshäiriöitä, agressiota/ pelkotiloja, heillä on vaikeuksia toipua niistä ja menee 1-4 vrk ennen kuin ”normalisoituvat” sektiosta. Dobermannien kanssa en ole koskaan, ikinä, törmänyt vastaavaan käytökseen.

 

Olen työstänyt tätä asiaa nyt vajaan viikon, käynyt keskustelut pentujen ottajien kanssa ja hoitanut pentuja. Piti kulua 27- vuotta että jouduin kokemaan jotain ihan kauheaa – Minulle, jolle ikinä ei satu mitään. Jokainen joka tuntee minut ja tapamme hoitaa pentuja tietää että tätäkään ei olisi pitänyt sattua ja se tuntuu hirveältä pentujen takia. He ovat niin reippaita, elinvoimaisia ja vahvoja.

 

Nyt arki on normalisoitunut ja elämme päivän kerrallaan Pippan hoitaessa kauniisti lapsiaan, ihan niin kuin edellisen pentueen kanssa. Hoitelemme haavoja ja parantelemme pentua. Aika näyttää mitä koko sakista tulee. Se lupaan että Soturiprinsessa Bellatrix tulee pyörähtämään erkkareissa  korvastaan huolimatta mutta pikkupoika jää rakastetuksi kotikoiraksi, jota odotetaan aikanaan perheensä luokse. Yksi muuttaa Ruotsiin ja pari jää pyörimään tähän lähemmäksi.


Miksi kirjoitan tästä? Siksi koska toimintani on aina avointa ja läpinäkyvää. Puhun asioista aina suoraan ja niiden oikeilla nimillä. Minun kasvattini ovat käyntikorttini, siksi ne ovat minulle arvokkainta koiramaailmassa ja myös omissa kodeissaan. Päämääräni on kasvattaa iloisia ja energisia bulleja jotka hurmaavat olemuksellaan ja luonteellaan. Minä en ole Joku. Ehkä tämä auttaa jotain toista kasvattajaa joka on saman asian edessä vaikka huomenna? Koskaan ei voi olla liian varovainen, mutta jos virheitä satuu, niistä pitää oppia. Minun virheestä maksaa hintaa 2 pentuani. Jos sinulla on kysyttävää tai puhuttavaa pentueestani, voit olla suoraan minuuun yhteydessä marina.karkkainen@gmail.com


💝   KAIKKI PENNUT OVAT VARATTUJA   💝


14. tammikuuta 2021

Saammeko esitellä tulevan B- pentueemme vanhemmat

                                                                                                                                                                                                                                                SKYBAR MILANO , Pippa 

 Munuaisarvot normaalit ( 25.2.2019) 
 Silmätutkimus terveet ( 25.2.2019) 
 Sydäntutkimus, 5 min EKG + ultra + kuuntelu terve ( 15.9.2020) 
 Polvilumpioluksaatio 0/0 ( 25.2.2019) 
 LAD n/n 
 LP n/n 
 PLL n/ n 
 Purenta / Hampaisto täysi, leikkaava tiivis saksipurenta 
 Koko 39 cm














MILKY SPLASH BONGOBULLS, Basco 

Munuaisarvot normaalit ( 30.11.2020) 
Sydäntutkimus 5 min EKG + ultra + kuuntelu terve 
( 12.3.2019) 
Polvilumpioluksaatio 0/0 ( 14.5.2019) 
LAD n/n
LP n/ lp 
PLL n/n 
Purenta / Hampaisto täysi ,hieman ahdas alhaalla 
Koko 37cm













Odotamme pentujen syntyvän viikolla 7. Jännityksellä odotamme miten synnytys etenee ja mitä saamme pentulaatikkoon tuhisemaan. Mutta siitä sitten myöhemmin. Lisää. 

15. joulukuuta 2020

Montako pentua sinä löydät vatsasta?!

Niin kuin aina, kurkkaamme masuun aina 58-59 vrk kohdalla, jotta tiedämme monta vauvaa on tulossa. Näin osaamme ennakoida ja näemme miten synnytys etenee aikanaan ja miten sen kanssa menetellään jos tulee komplikaatioita. Odotamme siis loppuviikosta potria pikkupossuja  syntyväksi tähän Jouluiseen maailmaan. Voi kun saisimme edes ripauksen vielä lunta, niin voiko olla täydellisempää Joulua? 

Kitan rakausaika on sujunnut hyvin lukuunottamatta aamupahoinvointia. Hän on ollut pirteä ja iloinen mutta ruoka on pitänyt syöttää vähän ja pienissä erissä. Ajoittain on esiintynyt myös ruokahalottomuutta. Viimeinen viikko on käynnistynyt ja vatsa on kasvanut hurjasti. Ruoka menee alas tipottain ja nirsoillen. Kun vauvat ovat ulkona, niin alkaa todellinen tankkaus. Luulen että hän on melko hoikka tyttö synnytyksen jälkeen. Onneksi synnyttäneillä äideillä ruokahalu herää melko nopasti ja sitten saa jo vahtia joulukinkkuja että ne eivät lähde pöydiltä kävelemään- sitäkin on joskus tapahtunut... Mutta asiaan... Skybar Kalahari käväisi RTG ssä juuri äsken ja tiedämme montako nyyttiä meillä on kohta laatikossa! 


...siirrytäänkö kuva- arvoitukseen- Montako lasta sinä löydät vatsasta? 








💖 Oikea vastaus on 3- aikamoisia jättiläisiä sanoisin 💖

11. joulukuuta 2020

Saammeko esitellä C- pentueemme vanhemmat

Mamma Kita käy RTG ssä ensi viikon tiistaina, sitten tiedämme kuinka montaa vauvaa osaamme jälleen odottaa loppuviikolle. Hän ei näytä järin suurelta joten odotamme ehkä 4 pentua noin suunnilleen. Lupaan teille taas jännittäviä hetkiä reaalisynnytyksessä täällä blogin ja FB:n puolella. Kun synnytys käynnistyy, päivitämme blogia päiväkirjamaisesti, joten kaikki halukkaat pääsevät seuraamaan kuinka taas yksi pentue saapuu maailmaan. Viime kerrasta oppineena esittelempä vanhemmat jo etukäteen niin jää spekuloinnille ja höpöpuheille vähemmän tilaa 😉 - saamme keskittyä hetkessä äitiin ja lapsiin. Tiedossa siis ihan normaaleita kääpiöbullin vauvoja oikein kelpo vanhemmista, Näyttelytulokset puuttuvat listasta, mutta eiköhän jokainen erikoisnäyttelyissä käynyt tunnista molemmat menestyjät 😘. Siispä olkaapa hyvät ja tutustukaa rauhassa


SKYBAR KALAHARI , KITA

 Munuaisarvot  normaalit ( 25.2.2019)            

Silmätutkimus  terveet   ( 25.2.2019)            

Sydäntutkimus, 5 min EKG + ultra + kuuntelu terve ( 15.9.2020)

Polvilumpioluksaatio  0/0 ( 25.2.2019)

Kyynärnivelet 0/0 (4.3.2019)  

Lonkat C ( 4.3.2019)                                                   

LAD     n/n

LP    n/n      

PLL   n/ p        

Purenta / Hampaisto täysi, hieman ahdas alhaalta

Koko 34.5cm. 

 

MILKY SPLASH BONGOBULLS, BASCO

 

Munuaisarvot       normaalit       (  30.11.2020

Sydäntutkimus     5 min EKG + ultra + kuuntelu  terve ( 12.3.2019)

Polvilumpioluksaatio    0/0   ( 14.5.2019)                                        

LAD        n/n               

LP           n/ lp

PLL         n/n  

Purenta / Hampaisto täysi ,hieman ahdas alhaalla

Koko 37cm 

Näytteyissä voi joskus käydä ihan hassusti ja hukkua rusetteihin

Kita rakastaa veneilyä ja kalastusta


PS. Pentue on varattu , seuraava pentue suunnitteilla kevät-talvelle 2021



Basco ja Kita " hommissa"

Kovaakin päästään vieheen perässä jo on tarvis


RYP sijoitus on aina muikea