Ihanat naiset tallilla

Kyllä se vain valmistuu, palkki palkilta, ja levy levyltä. Nimittäin tallin takaosan varasto. Ennenkuin autotalli saadaan valmiiksi ( sinne tulee täydellinen varuste ja rehuhuone ) niin sitä ennen tavaroita pitää säilyttää edes jossain. Hevosten varusteet majailevat nyt meidän kodinhoitohuoneessa ja ruuat, heinät, ja purut tallilla. Michela on rakentanut tätä suojaa Mummin ja Violan omistajan kanssa ja siitä tulee ihan hieno kun valmistuu.

Anoppi ja ruuvikone

Päärakennusmestari

Viola- Neitiä ei saa nyt häiritä kun Hän syö. Rakentakoot mitä rakentavat, hän ajattelee.

Kuka siellä katolla kopistelee ihmettelee Aalevi

Sulaa suklaata

Jotain uutta ... Kakkuvati löytyi yhdestä navettakaupasta ja pakkohan se oli ottaa mukaan. Kaunis koristeellinen jalka , jossa koristehiottu peili kantena. Marie pääsi kokkikouluun ja leipoi tämän ihanan suklaakakun ihan itse. Äiti vain hieman valvoi vieressä että asiat tapahtuvat oikeassa järjestyksessä ja määrät kutakuinkin vastasivat ohjetta. Voin sanoa että kyllä tyttö pärjäsi loistavasti ja tämä kakku katosi parempiin suihin jo muutamassa tunnissa. Nyt on leivonnassa jo uusi kakku. Äiti antaa ilomielin tytön harjoitella leipomista. Nam.

Vanhaa tavaraa uudessa järjestyksessä

Kyllä,  joskus iihminen kaipaa piristystä. Minä päätin piristää itseäni sadepäivänä tekemällä kotona Extreme Makeoverin pikaversiona ( ja säästömallilla ) joka menee seuraavanlaisesti.

1.  Eteisestä napattiin peli joka muutti takan päälle. Kaapeista kaivettiin erilaisia koriste- esineitä ka kylttejä ja tarjottimia sekä muutama kynttilä. Pihalta haettiin lasimaljaan hiekkaa. 

Aulan pöytä on nyt ulkona hiottuna, se on itseasiassa aika kivan näköinen ja en ole ollenkaan taas varma , haluanko maalata sen. Maalit ja tela on kyllä hankittuna mutta eteisen makeover vie nyt vähän enemmän aikaa koska pitää päättää mitä teen maalauksen kanssa. Nyt päätän siis ensin maalata pikkuisen sikaripöydän ja katson miltä se näyttää , sitten päätän mitä teen tämän aulan pöydän kanssa. Onpa vaikeaa!

2. Nappasin yläkerran aulasta pödän ja rahin ja kärräsin ne alas. Vaihdoin toiseen sohvaan päälliset ja keräsin niityltä vähän kukkia maljakkoon

3. Yläkerran verhot saivat vaihtua ja matot ylhäällä ja alhaalla vaihtoivat paikkaa. Samoin takan yläpuolella oleva taulu saa nyt olla hetken yläkerranaulassa. Tai sitten se taitaa jäädä siihen- Se voisi olla sille ihan hyvä paikka 

Kaukosäätimet jemmataan tähän koriin

Rahin sisään on piilotettu kaikki DVD + Pelit 

Joskus vain siivoaminenkin auttaa... Öhöm

LOMALLA niin lomalla - Ensiviikolla jotain uutta, lupaan sen

Kesä ei ole mitään ilman mansikoita

Tampereella Silvon Kartanossa

Jämi Fly 2012 telttakylässä vierailulla

Lentonäytös - Jämi Fly 2013

Ali kotona 

Tallityttö

Viola, Alin tyttöystävä

Yksinkertaista kesäherkkua

Kartanovisiitillä Hatanpäässä

Hatanpään kartano

Hatanpään kartano on ollut keskeisin vaikuttaja nykyisen Tampereen kaupungin eteläisten osien kehitykseen. Silloisen Messukylän pitäjään kuuluneen kartanon viimeinen omistajasuku oli Idmanit (1825-1913). Kartanon viimeinen omistaja oli Fredi Idman. Hänen veljensä toimi Suomen Yhdyspankin Tampereen konttorin vaikutusvaltaisena johtajana. Hän rakennutti Hatanpään niemeen uusgotiikka ja jugendtyyliä edustavan asuntopalatsin ja huvimajan joka oli tarkoitettu hänen vaimolleen

Pankkitarkastuksessa kaikkien yllätykseksi paljastui valtava kavallus. Tämä seurauksena rehellisenä ja oikeudenmukaisena miehenä tunnettu Fredi Idman joutui pesän jakamattomuuden vuoksi myymään koko kartanon kaikkine maineen 1913, Tampereen kaupungille. Kartanon päärakennus oli sairaalana puoli vuosisataa.

Hatanpään kartano edustaa 1800-luvun lopun asussa olevine päärakennuksineen, huviloineen ja puistoineen 1700-luvulla lounaissuomalaisen ja uusmaalaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyttä pohjoishämäläistä kartanokulttuuria. Kartanon merkittävin rakennuskanta Pyhäjärveen työntyvällä niemellä muodostuu kahdesta arkkitehti Sebastian Gripenbergin 1800-luvun lopulla suunnittelemasta asuinpalatsista, uusrenessanssityylisestä päärakennuksesta ja uusgoottilaistyylisestä Idmanin huvilasta sekä kartanon talousrakennuksista. Puisto ja puistokuja, jonka päätepisteenä päärakennus on, ovat saaneet alkunsa jo 1700-luvun lopulla. Puisto on säilynyt 1896 uudistuksen aikaisessa asussa ja on nykyisellään englantilaisen maisemapuiston tapaan runsaan polkuverkon jakama. Puiston keskiakseli kulkee päärakennuksen takaa Pyhäjärven rantaan. Puisto on pengerretty ja sieltä johtavat kiviportaat mm. laivarantaan. Rantaa reunustaa kivimuuri. Suuri osa puiston puustosta on kotimaisia lehtipuita ja havupuita, lisäksi joukossa on mm. siperianpihtaa ja siperiansembraa.

Hatanpään vuokralaisia

Hatanpään kartanolla oli lukuisia torppareita, jotka maksoivat vuokransa raskaina päivätöinä, taksvärkkinä. Osa Rantaperkiön torpista oli pinta-alaltaan pieniä alle hehtaarin palstoja, mutta Sarankulmassa merkittävästi suurempia. Kaupungin tullessa vuokraisännäksi 1913 muutettiin päivätyöt rahakorvauksiksi. Sarankulman torppareihin kaupunki ei soveltanut torpparien lunastusoikeuslakia, koska lakiteksti puhui vain maalaiskunnista. Pitkällisen riitelyn jälkeen päädyttiin pitkiin vuokrasopimuksiin, jotka päättyivät 1970-luvulla. Tällä hetkellä Sarankulmassa toimii satakunta yritystä, joissa on noin 3000 työpaikkaa. Rantaperkiössä ja Sarankulmassa muistuttaa nykyistä asukasta torppariajasta monet katujen ja puistojen nimet.

1800-luvun loppu kymmenillä syntyi merkittävä huvilarannikko, joka ulottui Vihilahden perukasta nykyiseen kuntarajaan, Härmälänojaan, saakka. Kaikkien vuokralaisten maapohjan omistus säilyi pitkien vuokrasopimusten sitomina Hatanpään kartanolla ja siirtyi 1913 kaupungin hallintaan. Viimeiset vuokrasopimukset umpeutuivat 1940-luvulla, mutta monien vuokraoikeuden kaupunki oli ostanut jo aikaisemmin. Ainut säilynyt huvilarakennus on nykyään päiväkotina toimiva Lepola.

Tänään ranta-alueella on nähtävänä huvila-asutusten perustuksia ja matalan veden aikana pitkien laitureiden kivipohjia. Hatanpään valtatietä ei ollut ja kulku huviloille, niin kuin muullekin asutukselle tapahtui Viinikan kautta kulkevaa tietä. Kesäaikana höyrylaiva haki "herrat" kaupunkiin työhön omilta laitureilta ja palasi iltapäivällä takaisin Laukontorin rannasta. Saamme olla kiitollisia vuokrasopimuspohjalle rakentuneesta huvila-asutuksesta, joka osaltaan mahdollisti nyt hienona puistona tuntemamme Härmälän rantapuiston perustamisen.

Autotallia...

Niin, ensimmäisen lomaviikon torstai saavutettu. Lähdimme viikko sitten perjantai iltana Silvoon jossa vietimme kokoo viikonlopun nauttien Jukan ja Jalin vieraanvaraisuudesta. Oli muuten ihana aloittaa loma suoraan jossain muualla kuin kotona. Saavuimme takaisin kotiin maanataina illan suussa. 

Dino ui, kuohut vierellä tarkoittaa että Marie sukeltaa

Hatanpään Kartanolla

Samana iltana laitoimme uima- altaan kuntoon. Se tarkoitti käytännössä 4h duunia kun piti tehdä vaaitukset, maatyöt + purkaa allas ja siirtää se. No nyt on vedet tilattu palokunnalta, odotetaan täyttöä joka on luvattu huomisiltaan mennessä-  Jej. Sitten tiistaina  on myös vähän levytetty hallia, purettu telineitä, putsattu lautoja nauloista uudelleen käyttöön, pakattu ja pinkattu ne ja ... niin ja eilen illalla laitettiin loput pylväsvalaisimet ja minä nohevana naisena sitten korjasin kivimuuria ja aloitin vesiaiheen asennuksen. Kerkesin sitten istuttaa muutaman kasvinkin joten kyllä tämä tästä vielä hienoksi muuttu jokupäivä ! 

Laiskottelusta ei voi syyttää vaikka tänä aamuna vähän hitaalla käynkin. Pitäisi jatkaa kivimuurin siistimistä ja vesilätäkön loppuunasentamista niin että pääsisi istuttamaan loputkin kasvit sen ympärille. Laitan tähän muutaman kuvan jota voitte kauhistella ajankuluksi.