Reilu viikko on nyt vierähtänyt ja se on mennyt vauhdilla. En ole jaksanut enkä oikein kerennytkään kirjoittelemaan kuulumisia. Aika menee 24 / 7 pentulaatikossa ja kun Senttu, Jenni tai Niina tulee päästämään nukkumaan olen kaatunut sängynpohjalle välittömästi. Viikkoon on mahtunut paljon iloa mutta myös vähän surua. Meidän pieni tyttönen ei tahtonut millään kasvaa vaikka sai ruokaa siinä missä muutkin. Jumppasimme pikkutytön kanssa tämän reilu viikon mutta koska muutosta ei tapahtunut ja painokäyrää ei noussut suhteessa syntymäpainoon normaalisti päätin lopettaa pennun. Viikossa muut olivat hurahtaneet siitä reippaasti ohi ja pieni pysyi pienenä, laihana ja hintelänä. Uskon että näin on parempi, sillä olen melko varma että pennussa oli jokin vikana. Se ilmeneekö vika 5 viikossa, 5 kk tai vähän myöhemmin, tekisi asiasta vieläkin kipeämmän. Sitten iloisempiin asioihin: Viime yö menikin paljon rauhallisemmin , äitikoiran nirsoilu päättyi ja laumaan tuli tasapaino. Inkerin syö...