Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2019.

Päiväkirjaote: Torstai

Aloitin duunit etänä 6.30 ja riennän kotoota Töölööseen kokoukseen josta sinkoan Peijaksen Fysiatrian poliklinikalle. Lopuksi vielä Segmenttiosaajien kokous joka päättyi 16.15. Olen ihan poikki ja jalat ovat olleet pari päivää jälleen from Hell. Jouduin ottamaan täydet särkkärit koska muuten en olisi kyennyt ottamaan askeltakaan. Nyt on olo että en jaksa lähteä salille. Olen syönnyt tänään superhuonosti, koska on ollut tautinen kiire. 16 hujakoilla tekisi vaan mieli ahmia vaikka ei ole edes nälkä ( stressi?) . Piti napata omena mukaan palsun jälkeen mutta autolla tajusin että unohdin. Ihan sama, teen kuitenkin salaatin kun pääsen kotiin. Kello 18.00 mietin että mitä tekisi, päätin siivota, laittaa kämpän kuntoon viikonloppua varten. Pihavalot on suunniteltu mutta koska sataa ties- kuinka-monetta-päivää peräkkäin, en vaivaannu ulos myrskyyn pimeään. Annan olla ja odotan parempia aikoja. Hevosia käy sääliksi tämä sade ja tuuli. Epäsosiaallinen Aalevikin tulee jo rapsuteltavaksi kun t...

Päiväkirjaote: Vuosi elämästäni

Etäpäivä Aloitin duunit about 7.00 ja lopettelen normaalisti 15 hujakoilla. Pidän taukoa ainoastaan lounaan verran jolloin vien koirat metsään ja annan heinulit hepoille. Aivojen on pakko saada vähän happea. Yö meni kohtuullisen hyvin. Jouduin 3 hujakoilla ottamaan särkkärin niin sain vielä pari tuntia nukuttua. 5.30 viritin taas kuulokkeet ja podcastin kuunteluun koska on etäpäivä, nousin vasta 6.40. Rakastan etäpäiviä vaikka tavallaan koen ne rankaksi. Tuntuu että teen töitä paljon intensiivisemmin kuin toimistolla. Onneksi lopetin ajoissa enkä jäänyt koneelle. Oli pakko päästä ulos ja kaupoille luntustelemaan Vuosi elämästäni Kai sen voi ääneen sanoa, että jos ihminen painaa yli 100kg niin se ei ole ihan normaalia. Elämä on aika vaikeaa, kun on niin iso että kengännauhoja on vaikea solmia. Se miten päädyin tuohon tilaan on monen asian summa mutta sairastelulla on suuri osa asiassa. Yksinkertaisetkin arkiasiat vaativat ponnisteluja siivouksesta kaupassa käyntiin. Normaa...

Päiväkirjaote: tiistai

Olipa huvittava yö tai toki riippuu keneltä kysyy. 0.30 kävi herätys, 1.30, 2.30, 3.30… Tulipahan kukuttua, pilkittyä ja kuunneltua muutama podcast. Aamu oli hivenen nihkeä ja sain raahattua itseni ylös sängystä viimetipassa. Duunissa kokous- ja koulutuspäivä. Meneehän se päivä näinkin uutta oppiessa virkeänä. Kun pääsen kotiin olen aika väsynyt. Aamut ja päivä mene kivasti mutta kun kello painuu 14 hujakoille iskee väsymys ja on vaikea keskittyä. Teen tässä kohtaa porrastreeniin duunissa, jotta jaksan skarpata vielä viimeisen kokouksen. Sen jälkeen suunnistan kaupan kautta kotiin.  Poks – oikosulku. Kyllä onnistuin sellaisenkin järjestämään. Innokkaana virittelin joulujuhlavalaistusta sillä seurauksella, että koko takapiha pimeni. Ei kuin kipin kapin sähkökaapille ihmettelemään sähköputkinaisena, miten saada homma pelittämään, pähkäilyn jälkeen havaitsinkin vikavirtasuojan, joka oli virityksistäni hieman hermostunut. Naps nappula ylös ja kas pihan valaistus toimi jäll...

Päiväkirjaote: maanantai

Herään 5 jälkeen jalan takia mutta nousen sängystä vasta 5.30. Keitän teetä ja selaan postiani. Minun piti venytellä mutta en saa aikaiseksi. Viimeviikon muutokset ja tehty työ näkyvät ehkä vähän. Nukun kohtuullisen hyvin, tosin relaxantin voimalla. Alaselkä, pakara- reisilihan ongelma räjähti käsiin hetkeksi mutta nyt mennään voiton puolella siltä osin- Kiitos harjoitteiden, hieronnan ja lääkkeiden.   Fiilis kertoo mielelle, että hieronta on ehkä auttanut reisi- pakaralihas vaivaan. Lupaan itselleni varata uuden ajan keskiviikolle. Havahdun aamulla kuinka hyvältä tuntuu laskeutua portaat seminormaalisti alas ensimmäistä kertaa…. en edes muista koska. Mietin että onko lauantain tehdyillä kyykyillä osuutta asiaan. Kaksi viimeistä viikkoa on ollut duunissa megakiireistä Apotti- asioiden takia. Nyt on lupa ottaa iisimmin tämä viikko koska tietyt asiat antavat odotuttaa itseään. Jatkan urakointia jälleen ensi viikolla, kun asiat ovat jälleen omissa käsissäni. Illalla suun...

Marraskuuni on pyhitetty hyvälle mielelle ja unen metsästykselle

Tämä polvihomma on tehnyt sen, että en edes muista koska olisin nukkunut kokonaisia öitä. Pärjään hyvin kun  herään vain 5-7 kertaa mutta viikkoon mahtuu muutamia öitä, kun heräilen 10-20 kertaa. Pitkällä aikavälillä huomaan, että kroppa ja mieli on todella väsynyt ja palautuminen on kehnoa. PT n kanssa olemme yrittäneet ratkoa yhdessä ongelmaa ja nyt pientä edistystä on tapahtunut! Pimeys aiheuttaa entistäkin väsyneemmän olon ja en tahdo pysyä hereillä iltaisin 19 eteenpäin. Olenkin kehittänyt itselleni tekemistä koko illaksi ja päästän itseni sohvalle vasta 20 hujakoilla jonka jälkeen tipahdankin aika lailla yhdeksään mennessä. Mutta… siksi viikko aikataulu pitää minut liikkeessä, liike tekee hyvää kropalle ja jaloille (Vaikka aina ei tunnu siltä) ja lopuksi myös mielelle. Tuskien taival alullaan... Syömisestä haluan kertoa myös kuulumisia. Pimeys on aiheuttanut sen, että laihduttaminen ei ole onnistunut. Olen 20 kg tavoitteesta jäljessä n. 4 kg. Kalorit pitäi...

Inspiraatiota Isänpäivään

Meidään isäparka on ollut " dietillä" nyt reilu puolivuotta. Kun emäntä syö kevyeemmin, ei ole perheessäkään päästy mässäilemään.   Siksi nyt on se hetki kun Papa saa sellaista oikeaa miesten ruokaa. Pähkäilin hetken mitä kokkaan mutta simsala bim välähti. Jotain hyvin klassista, jotain hyvin miehistä jotain mistä Hän pitää. Mies on pihvinsä ansainut ja kerma-konjakkikastikkeensa.  MENU Toast Skagen Pippuripihvi flamberattuna Kerma- Pippurikastike  Peruna-valkosipuligratiini Suklaa fondant  Paahtoleipä katkarapuja tilli, sitruuna, mustapippuri, suola punasipuli creme fraice + majoneesi muikunmäti   Kermaa , pippuri , suola, konjakki , sisäfile pihvejä  perunoita ja valkosipulia juustoraastetta persiljaa ja timjamia silputtuna    3 kananmunaa  maitoa (tai kermaa)   muskottipähkinää raastettuna   mustapippuria myllystä    suolaa maun mukaan pa...

Valoa pimeyteen

Ennen Helsingissä asuessamme en tienyt mitä pimeys on. Se on jotain mitä ei voi käsittää. Pahimmillaan se iskee kellojen siirron jälkeen, kosteassa ja sateisessa illassa kello 17. Sen jälkeen on turha liikkua ulkona ilman otsavaloa ja koirien heijastinliivejä. Pimeys on käsinkosketeltavaa ja imee itseensä kaiken, viimeisetkin valonrippeet. Siksi, juuri siksi taistelemme sitä vastaan mitä parhaimmilla aseilla- takkatulella, kynttilöillä ja tunnelmavalaistuksella. Nyt taidan kaivaa netistä muutamia inspiraatiokuvia mitä voisi alkaa väsäämään viikonloppuna sadepäivän iloksi. Koristeltavana olisi hevostallit, autotalli, talo ja pihan puita. Autotalliin tuskin mitään mahtipointista saa laittaa mutta jotain pientä valaistusta voisi kehitellä. Hevostallin räystäät saavat bling blingiä ja talon valaistukseen voisi kehitellä pientä jatkoa...

Halloween hullutusta

 Halloween tuli ja meni. Olipa ihana nähdä pitkästä aikaa koko serkusseurakuntaa höystettynä naapurin ipanoilla. Hampurilasbaari teki kauppansa, samoin paahdettavat vaahtokarkit. Ällörulettiinkin jokainen uskalsi osallistua samoin kun aarrejhtiin ulkona. Lopuksi hypätiin altaaseen ja aika monta pientä ihmistä sinne muuten kerralla mahtuu :D . Tänään onkin sitten aikuisten vuoro, otetaan hiukan rauhallisemmin ja vietämme pyhäinpäivän vuorokauden myöhässä- Haittaaks se?